.

Ritva-Liisa Loimaksen nuket ovat pikkutarkkaa työtä - kansallispukuihin kelpaavat vain aidot kankaat

Vartalo kankaasta. Kädet, jalat ja pää posliinista. Hiukset kirpputorilta hankituista peruukeista. Minimallinen kansallispuku, joka on yksityiskohtia myöten tarkka kopio oikeasta kansallispuvusta.
Ritva-Liisa Loimaksen nukkeihin käyttämiä työtunteja voi vain arvailla. Työvuosina nukkeja valmistui yksi vuodessa. Eläkepäivinä uusia on syntyy kolmen tai neljän nuken vuosivauhdilla.
Viimeisin valmistui joulukuussa juuri ennen kuin nuket siirtyivät näyttelyyn Ruokolahden kirjastolle.

Loimas teki työuransa käsityöyrittäjänä. Nukkejen tekemiseen hän sai kipinän jo 1990-luvulla.
- Ensimmäinen tekemäni nukke oli vauva, joka nukkuu.
Kirjaston näyttelyssä esillä ovat kansallispukuiset tytöt. Loimas kertoo viehättyneensä kansallispuvuista jo nuorena. Ensimmäisen oman hän sai 10-vuotiaana.
Kiinnostus kansallispukuja kohtaan on peruja Loimaksen äidiltä, joka piti pukuja suuressa arvossa.

Kun Loimas tekee kansallispukuja nukeille, ne ovat justiinsa, eivätkä vain sinne päin. Kankaiksi hän kelpuuttaa vain oikeat kansallispukukankaat. Pukumallit löytyvät netistä ja niitä Loimas pitää esillä koko tekoprosessin ajan.
Kirjastossa on näytillä 15 nukkea, jotka kantavat muun muassa Sortavalan, Antrean, Härmän ja Kokkolan kansallispukuja. Loimaksen ensimmäinen kansallispukuinen nukke, vuonna 2002 valmistunut neito, on puettu Jääsken pukuun.
Kansallispuvuissa on paljon eroja alueesta riippuen. Karjalaisissa puvuissa on verkahelma, eli punainen nauha hameen helmassa. Päähineenä voi olla huntu tai tytöllä pinteli, kovetettu nauhamainen päähine.
Läntisen Suomen pukujen kanssa käytetään muun muassa pyöreäkupuista tykkimyssyä.

Seuraavana Loimas alkaa työstämään nukkea, joka saa yllensä Ruokolahden kansallispuvun.
- Sain juuri täältä yhdeltä rouvalta jämäpaloja, joista puku syntyy.
Ritva-Liisa Loimaksen kansallispukuisten nukkejen näyttely on esillä Ruokolahden kirjastolla tammikuun loppuun asti.

Katja Neuvonen