Morsiusbarbi, kaninlihaa ja heinäseipäitä - Rasilan kirppissuunnistuksessa hierottiin monenlaisia kauppoja
- Luotu 22.05.2019
Alppimajan alapihalle on levittäytynyt kymmenkunta myyjää tavaroineen. Vaatteita roikkuu rekeissä ja tavaroita on levitetty pöydille, peitoille , laatikoihin maahan ja peräkärryihin. Valikoimasta löytyy vaatteiden lisäksi muun muassa koruja, leluja, astioita ja muuta kodin tavaraa.
Atso Suopanki tyttäriensä Elisabethin ja Lyydian kanssa penkoo lelulaatikkoa Arto Tellan myyntipisteellä, ja laatikosta löytyykin mieluinen barbie. Kauppoihin ei tällä kertaa kuitenkaan nukesta päädytä.
Junellien kotona katso ja titta ovat tasa-arvoisessa asemassa
- Luotu 15.05.2019
- Titta pappa!, Thelma Junell, 9, huudahtaa pyytäen isänsä huomiota.
Mathias Junell vastaa tyttärelleen ruotsiksi. Vieressä äiti Ulla Junell pyytää suomeksi perheen kuopusta Ingelaa, 7, väistämään vierasta.
Ruokolahdella asuvan kaksikielisen Junellin perheessä puhutaan sekaisin ruotsia ja suomea. Ruotsia äidinkielenään puhuvalle Mathiakselle ja suomenkieliselle Ullalle oli itsestäänselvyys, että perheen kolme lasta oppivat kotona kummankin vanhemman äidinkielen.
Ruokolahdella ruotsia ei Junellin kodin ulkopuolella juurikaan kuule: Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 paikkakunnan asukkaista 0,1 prosenttia oli ruotsinkielisiä.
Lue lisää: Junellien kotona katso ja titta ovat tasa-arvoisessa asemassa
Anne Kiljunen siirtyy päätteen äärestä kotihoidon pariin - uudella hoivapalveluyrittäjällä jo varauksia kalenterissa
- Luotu 08.05.2019
Ajatus oman yrityksen perustamisesta on hautunut Anne Kiljusen mielessä jo vuosia. Kaipuu kenttätyön pariin ja sopiva elämäntilanne edesauttoivat Rajaseudun hoivapalveluiden perustamista. Yritys tarjoaa erilaisia kotisairaanhoidon ja hoivapalveluita sekä asiointiapua alueella Rautjärvi-Ruokolahti-Imatra-Joutseno.
Tarkkolasta kotoisin olleista Hikipään pojista vain toinen selvisi Kannakselta kotiin
- Luotu 24.04.2019
Joukkueessa oli kaksi ruotsinkielistä miestä. Toinen heistä sytytti tupakan. Kauempana omat katsoivat, että nyt tuli välähti. He ampuivat ja mies kuoli.
Ruokolahdella asuva sotaveteraani Markus Hikipää, 97, ei mielellään palaa rintaman tapahtumiin. Hikipää oli parikymppinen, kun hän soti Kannaksella kenraali Aaro Pajarin joukoissa.
Vierestä meni monta nuorta miestä omalta kylältä Tarkkolan Käkölästä. Perheelle kovin paikka oli Hikipään neljä vuotta nuoremman veljen katoaminen Kannaksella.
Lue lisää: Tarkkolasta kotoisin olleista Hikipään pojista vain toinen selvisi Kannakselta kotiin
Vaihto-opiskelijat testasivat matkailupalveluja kolmessa kunnassa - yrittäjä haali kirpparilta saappaita kesäkengissä kulkeneille matkalaisille
- Luotu 17.04.2019
Tam Doan näppäilee ikivanhaa kannelta Ruokolahden kotiseutumuseossa. Haynh Cat Vy katsoo lukkarinpulpettia. Joku ihmettelee vieressä pitkulaisia pillejä ja koittaa saada niistä ääntä kuulumaan.
Kahdeksan Saimaan ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijaa tutustui viime viikolla kesäkauteen valmistautuvaan museoon Jaakkiman kampuksen ohjaajan Päivi Hienosen johdolla. Ruokolahti oli viimeinen etappi kolmipäiväisellä matkalla, jossa ryhmä testasi Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan matkailuvalmiuksia.
Kirkollisverolla kustannetaan riparilaisten ruuat ja pienten adventtitapahtuma - tiedätkö, mihin maksamasi kirkollisvero menee?
- Luotu 10.04.2019
Kirkollisverolla maksetaan muun muassa perhekerhojen tilavuokria.
Ruokolahden seurakunnan kirkollisveroprosentti oli viime vuonna 1,75. 23 000 euron vuosituloilla se tarkoittaa noin 400 euroa kirkollisveroa vuodessa. Viime vuonna valtaosa maksetusta verosta meni Ruokolahdella lasten ja nuorten hyväksi tehtyyn työhön, kuten rippikouluihin ja kerhoihin.
Päiväkerhotyö maksoi seurakunnalle viime vuonna 4658 euroa per kerholainen. Hintalappu muodostuu muun muassa kiinteistöjen kustannuksista, työntekijöiden palkkakuluista, tarjoiluista ja yksittäisistä tapahtumista, joita oli esimerkiksi lasten adventtihartaus.
Viime keväänä Ruokolahden seurakunnan päiväkerhoon osallistui 17 lasta ja syksyllä 11. Perhekerhoissa ja -kahviloissa kävi 38 perhettä.
Lapsille suunnattua toimintaa järjestetään esimerkiksi Kompassissa ja seurakuntakodilla.
Tiina Elomaa ja Antti Rantala rakensivat unelmiensa kodin vanhaan kouluun - tiloissa avautuu toukokuussa kahvila ja sotamuseo
- Luotu 03.04.2019
Avarassa eteisessä on tilaa ja valoa. Pitkään puunaulakkoon mahtuu ripustamaan vaikka kaikkien kausien takit kerralla. Eteisestä yläkertaan lähtevät, värikkäillä tapeteilla koristellut portaat tuovat mieleen pastellinsävyisen huvikummun.
Itä-Siitolan vanha hirsikoulu Imatran Vuoksen varrella elää jo ties monettako elämäänsä. Nykyiseen muotoonsa se on muotoutunut viimeisen vuoden aikana imatralaisen Tiina Elomaan ja ruokolahtelaissyntyisen miehensä Antti Rantalan käsittelyssä. Vuonna 1897 rakennettu talo on seitsemänhenkisen uusperheen koti, josta löytyy pian myös kahvila ja sotamuseo.
