Peppi ja Nuppukin hallitsevat kierrättämisen
- Luotu 14.08.2019
Ruuan jämät biojätteeseen. Maitotölkit pahvinkeräykseen. Jugurttipurkit muovijäteastiaan. Kierrätys on ekoteko, jota harrastetaan yhä useammassa perheessä.
Katjuska Lindqvistin perheessä lajitellaan kaikki muu paitsi muovi. Perheen pienten lasten yhteinen harrastus on viedä pienet pahvit, lasi ja metalli S-marketin kierrätyspisteeseen.
Rasilan uusi palloilukenttä valmistui
- Luotu 07.08.2019
Ruokolahden urheilukeskukseen on valmistunut useampikin uusi tai uusittu pelikenttä lähiaikoina. Rasilan uudella tekonurmikentällä pääsee pelaamaan jalka- ja pesäpalloa.
Oiva ehtii mökkeillä vielä viikon verran - ensi viikolla alkaa ensimmäinen luokka Ruokolahden koulussa
- Luotu 31.07.2019
Oiva Kankkunen, 7, esittelee Ketterän logolla varustettua reppuaan. Se on lähes uusi, koska hän sai sen esikoulun viime metreillä keväällä. Tilavaan reppuun mahtuu varmasti esikoulussa itse tehty penaali ja kaikki kirjat, joita tuleva ekaluokkalainen tulee koulusta syksyllä saamaan.
Ruokolahti-talolta kahvia, luontokohdetietoutta ja Kaikun historiaa
- Luotu 24.07.2019
Ruokolahti-talolla on kesän aikana esillä kaksi eri näyttelyä. Kesäkahvila Kaikusta saa tuoreita leivonnaisia ja kahvia.
Ruokolahti-talolla on kesän aikana esillä kaksi eri näyttelyä. Ulkomuseoalueen riihessä on retrospektiivinen näyttely Kulttuuripalvelu Kaikun eli CreativeKaikun toiminnasta 20 vuoden ajalta.
- Näyttelyssä on esillä pieni otos Kaikun historiaa, kertoo Virve Niiranen.
- Mielellään olisimme laittaneet esille enemmänkin, mutta tila loppui kesken, naurahtaa Niiranen. Näyttely on avoinna siihen saakka, kunnes rukiit tuodaan riihen kuivumaan eli noin elokuun puoleen väliin saakka.
Ruokolahti-talolla, kesäkahvila Kaikussa, on puolestaan esillä Nature Saimaa-näyttely. Näyttelystä löytyy tietoa alueen luontomatkailukohteista ja retkeilymahdollisuuksista sekä Kaikun järjestämistä luonto-ohjelmapalveluista. Kalevala-teema on näyttelyssä tiiviisti mukana, koska tänä vuonna vietetään uuden Kalevalan 130-vuotisjuhlavuotta. Kaiku järjestää tilauksesta muun muassa luontoseikkailuja ja ohjelmallisia retkiä.
Näyttelyssä on esillä myös muiden tuottajien palveluita, esimerkiksi Geopark -kohteita. Näyttelytilasta löytyy myös täytettyjä eläimiä. Liisa-karhu on kesän ajan näyttelyssä esillä ja muuttaa talveksi taas Niirasten olohuoneeseen. Liisa on kotoisin Tainion metsäkonttorilta, josta se saatiin konttorin tyhjennyksen yhteydessä.
Kesän ajan, 25.8. saakka, Kaikun kesäkahvila toimii Ruokolahti-seuran omistamassa Ruokolahti-talossa. Kaikun kesätyöntekijöinä toimivat Janina Valkki sekä Oili Oinonen. Kesäkahvilassa on tarjolla joka päivä tuoreita leivonnaisia, joista osa leivotaan paikan päällä itse ja osa tulee Kulma-Kahvilasta. Tarjolla on muun muassa pullaa, marjapiirakkaa ja karjalanpiirakoita. Paikan erikoisuus on mustikka-kuusenkerkkäjuustokakku. Tilauksesta saa ryhmille possupottia, joka on Kaikun oma ruoka-annos.
Virve Niirasen mukaan kahvilassa on vieraillut asiakkaita tänä kesänä hyvin, etenkin ulkomaalaisia.
- Ulkomaalaisia on käynyt päivittäin. Meillä on käynyt asiakkaita tänä kesänä ainakin Englannista, Saksasta, Espanjasta, Venäjältä ja Australiasta. Keski-Euroopasta on jopa muutama vakioasiakas, jotka tulevat käymään joka kesä, kertoo Virve Niiranen.
Sanna Äikää
Kummakivelle pääsee nyt kuivin jaloin - Sammalsilta kunnostettiin talkoovoimin
- Luotu 17.07.2019
Hauklapin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Martikainen esittelee ylpeänä uusia, Sammalsillan yli kulkeavia pitkospuita.
- Nyt ei enää varpaat kastu, kun tästä kulkee, sanoo Martikainen.
Talven aikana paikan päällä rakennetut pitkospuut johtavat Pitkäjärven yli. Alkuperäinen sammalsilta on rakennettu luultavasti metsureiden toimesta 1900-luvun alussa. Entiset pitkospuut olivat jo niin huonokuntoiset, että sillan ylitse oli vaarallista kulkea.
Lue lisää: Kummakivelle pääsee nyt kuivin jaloin - Sammalsilta kunnostettiin talkoovoimin
Vesi veks ja kuivana kaappiin
- Luotu 10.07.2019
Kuivaaminen on järkevä ja tilatehokas tapa säilöä kesän satoa. Kovaa työtä vaativa kuivaus palkitsee tekijänsä tuotteilla, jotka säilyvät jopa vuosia. Utulalainen Pirjo Tiilikainen on harjoittanut puutarhansa sadon kuivaamista jo viime vuosikymmenen lopusta.
Mitä seuraa kuuden kilon punajuuren kuivaamisesta? Muutama litra haihtuvaa vettä ja jännetuppitulehdus. Ainakin näin kävi muutamia vuosia sitten Pirjo Tiilikaiselle, kun hän sai tilauksen kuivata punajuuria, jotka hän saattoi lastuiksi perunankuorimisveitsen kautta.
Nyt punajuuret kuuluvat kokeneen hyötykasvitoimijan Tiilikaisen kuivattujen satotuotteiden jokavuotisiin myyntituotteisiin – ilman jännetuppitulehduksesta kärsimistä. Vihannesleikkuri otti tilan haltuun perunankuorimisveitseltä ja työ sujuu ilman fyysistä rasitusta.
Oli kesä 2006, kun Pirjo ehdotti ruokapöydässä perheellensä ajatuksissaan hautomaansa ideaa. Hän oli samana kesänä tehnyt tiliä kasvattamillaan mansikoilla ja mietti mansikkarahojen investointia kuivuriin, jota voisi käyttää syksyn sienisadon säilömiseen.
-Poika sanoi, että sillä et tee mitään, vaan osta sen sijaan stereot, Tiilikainen käy lävitse pöytäkeskustelun etenemistä.
Ei tullut stereoita. Eikä sinä syksynä sieniäkään. Mutta kuivuri oli hankittu ja sille täytyi keksiä käyttöä. Kesän runsas persiljakasvusto sai olla kuivurin ensimmäinen koekaniini.
Homma toimi hyvin. Ja seuraavina vuosina vielä paremmin. Tiilikaisen kätten työt ovat siirtyneet muun muassa torimyynnin ja Imatran suoramyynnin kautta ihmisten kotikeittiöihin. Vuonna 2012 Tiilikainen nappasi Etelä-Karjalan ruokakulttuuriteko-palkinnon tunnuksena ruokakulttuurin monipuolistamisesta.
Kuivattu tuote säilyy vuosia
Kuivuri on oiva tapa saattaa kesän ja syksyn sato vähän tilaa vievään huoneenlämmössä säilytettävään muotoon. Tiilikaisen kuivurin lämpöön pääsevät niin kasvimaan yrtit kuin juurekset, puutarhan omenat sekä metsän sienet ja villinä kasvava nokkonen.
- Kuivatut sienet säilyvät ainakin kolme vuotta, hyvä ettei 10 vuotta, Tiilikainen nostaa esille kuivatun tuotteen hyvää säilyvyysominaisuutta. Hänen mielestään kuivuriin voi laittaa lähes mitä vain, mutta parhaan lopputuloksen saa hänen kokemuksensa mukaan vähemmän vesipitoisilla tuotteilla, kuten yrteillä ja juureksilla. Marjojenkin kuivaamisesta naisella on kokemusta, mutta sitä hän ei koe niin viisaaksi.
Kuivurin ominaisuuksista kuivatusteho ja kuivumisen tasaisuus ovat tärkeimpiä. Mitä vähemmän laitteessa on tehoa, sitä enemmän aikaa toivottuun kuivaustulokseen pääsy vie. Tiilikainen aloitti Orakas-nimisellä tilavuudeltaan 40- litraisella kuivurilla ja on siitä toiminnan kasvettua siirtynyt järeämpään ammattimaisempaan laitteeseen.
Kuivatut tuotteet sopivat Pirjon mukaan niin koti-, mökki-, kuin retkeilykäyttöön. Lappiin lähtevälle vaeltajalla kuivatut kasvikset värittävät matkaevään maukkaammaksi ja ravinteikkaammaksi.
Viljele kasveja, joita haluat syödä
Puutarhurina Tiilikainen on tykännyt kokeilla monia lajeja. Hän ei osaa tarkkaan sanoa, mikä puutarhanhoidossa viehättää.
-Ainakin se on tärkeämpää kuin Paula Koivuniemelle, Tiilikainen naurahtaen ilmaisee ja viittaa Arto Nybergin keskusteluohjelmaan, jossa tunnettu laulajatar viittasi kintaalla puutarhanhoidolle.
-Siinä on sitä jotain, Tiilikainen hymyillen tiivistää vuosien puutarhanhoitotöiden kokemuksiaan. Hän suosittelee puutarhanhoidon aloittamisesta kiinnostuvia kasvattamaan ennen kaikkea niitä kasviksia, joita tykkää itse syödä. Kokemuksen kautta oppii parhaiten, mitä kaikkea kasvattamisessa pitää ottaa huomioon.
Enää Tiilikainen ei kylvä auringonkukansiemeniä persiljan viereen. Loppukesällä säkenöivät auringonkukat toimivat lintumagneetteina. Siinä taistelussa jäivät persiljat kakkosiksi valkoisen lannoitekuorrutteen alle.
-Koko sato meni pilalle, Tiilikainen muistelee. Lukuun ottamatta auringonkukkaepisodia, Tiilikainen pitää erityisesti persiljasta kasvatettavana hyötykasvina.
-Kun sen saa itämään, sen kasvu on taattu, sillä kasvilla ei ole juuri tuholaisia, Tiilikainen tuo esille.
Nokkosesta keittoa
Hortoilu eli villivihannesten keräily ja käyttäminen ei ole ruokolahtelaiselle kuivaajalle tuttua muuta kuin radiosta. Villivihanneksista ainoastaan nokkonen on päässyt Tiilikaisen kuivuriin. Kesäaika kuluu Tiilikaisella tiiviisti pellon reunojen sisällä. Hän kuitenkin näkee villivihanneksissa mahdollisuuksia, vaikkei itse niistä ole vielä ollut kiinnostunut.
Nokkosta Tiilikainen myy kuivatuotteena ja suosittelee sitä erityisesti keittoon käytettäväksi pinaatin tapaan.
Tiilikainen myöntää, ettei kuivaaminen toimintona ole laiskan miehen tai naisen hommaa. Se vie aikaa ja vaatii työpanosta. Kuivauksessa on Tiilikaisen kokemuksen mukaan oleellista, ettei lämpöä ole liikaa. Esimerkiksi yrttejä suositellaan kuivaamaan 30–35 ºC:ssa
-Lämpöä vähän, aikaa enemmän, Tiilikainen tiivistää ja kehottaa pitämään suppilovahverojakin kuistilla pari päivää ennen kuivaamista.
Aina kuivauksen monitoimiosaaja Tiilikainen ei saa kuivausta toimimaan. Sipuli on hänen kuivurin kummajainen, joka joskus värjäytyy mustaksi.
Ehkä tämä kesä on se, jona Tiilikainen onnistuu pääsemään sipulin kuivauksen onnistumisen jalanjäljille.
Terhi Komulainen
Jätevesiasiat kuntoon lokakuuhun mennessä
- Luotu 03.07.2019
Jässi-jätevesihankkeen työntekijät tarjoavat ilmaista neuvontaa Ruokolahdella vielä syyskuuhun asti.
Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimisella alkaa olla pian kiire. Jätevesiasiat tulee saattaa uuden lain vaatimalle tasolle lokakuun loppuun mennessä.
Jässi-jätevesihanke on tarjonnut Imatran seudulla ilmaista jätevesineuvontaa vuodesta 2012 lähtien. Projektipäällikkö Jari Kurjosen mukaan puhelin on pirissyt etenkin tänä kesänä, kun siirtymäaika uhkaa loppua.
- Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit alkoivat viime viikolla. Niitä toteutetaan noin 10-20 viikossa.
Uudistettu jätevesiasetus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään sadan metrin päässä rannasta. Tällaisilla kiinteistöillä on oltava uuden jätevesilainsäädännön puhdistusvaatimuksen kattava jätevesien käsittelyjärjestelmä asennettuna viimeistään 31.10.2019 mennessä..
Jäteveden käsittelyvaatimuksiin vaikuttaa kiinteistöllä muodostuvan jäteveden laatu ja määrä. Jos kohteella on vesivarusteita, esimerkiksi vesikäymälä, suihku, pyykinpesu- tai astianpesukone, tulee jätevedet käsitellä.
- Toinen huomioitava tekijä on kohteen sijainti: ollaanko pohjavesialueella, ranta-alueella vai muulla, niin sanotulla kuivalla maalla. Sijainnilla on merkitystä jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan.
Kurjosen mukaan suuremmat jätevesimäärät tulee aina käsitellä. Yleiset käsittelyvaihtoehdot ovat umpisäiliö, laitepuhdistamo, harmaiden vesien pienpuhdistamot sekä saostussäiliöt ja maaperäkäsittely, eli imeytyskenttä tai maasuodattamo.
Kantovesikohteilla on myös omat vaatimuksensa.
- Jos kantovesikohteella on käsitiskiallas, kohteella tulla olla myös saostussäiliö ennen hallittua purkua maaperään. Pelkille saunanpesuvesille riittää purku maaperään esimerkiksi imeytyskaivon kautta.
Jässi-hankkeen työntekijät ovat tavoitettavissa Ruokolahden kunnantalolla olevassa toimistossa vielä syyskuuhun asti. Työntekijät ovat paikalla maanantaisin ja perjantaisin.
- Paikallaolo kannattaa kuitenkin aina varmistaa soittamalla, koska liikumme paljon päivän aikana.
Jässi-hankkeen työntekijät jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin Imatran seudulla. Ruokolahdella neuvontaa on luvassa seuraavan kerran Ruokolahden iltatorilla perjantaina 12.7. kello 15-17. Paikalla on myös Imatran seudun ympäristötoimi.
Jäteasioissa neuvotaan myös Elonkorjuu-juhlassa Kesäkahvila Kaikun piha-alueella sunnuntaina 25.8. kello 11-16.
Kurjonen kehottaa ihmisiä olemaan yhteydessä nyt, etenkin kun neuvontahanke päätetään siirtymäajan päättymisen myötä 31.10. ja tämän jälkeen jalkautuvaa neuvontaa ei ole enää saatavilla maksutta.
- Kun valtakunnallinen neuvonta päättyy, emme enää jalkaudu. Puhelinneuvontaa teemme kuitenkin vielä vuoden loppuun saakka.
Katja Neuvonen
