lauantai 1. lokakuuta 2022

.

Haja-asutusalueen jätevesiasiat kuntoon 2016 mennessä - Martoille täsmätietoa hankkeen avulla

Valtiovalta on hieman loiventanut ehtoja haja-asutusalueen jätevesien suhteen, aikaa asioiden kuntoon saattamiselle on venytetty 15.3.2016 saakka. Automaattisesti vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. 

Järjestelmien uusimisesta voivat anoa vapautusta kiinteistönomistajat, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa esimerkiksi työttömänä tai pitkäaikaisesti sairaana. Omaa järjestelmää ei myöskään tarvitse uusia, mikäli kiinteistön jätevedet tullaan johtamaan viemäriverkkoon. Vapautusta on anottava kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautettu kiinteistö ei saa aiheuttaa kuitenkaan haittaa ympäristölle. 

Tietoa martoille

Etelä-Karjalan Martat kiertävät hankkeensa tiimoilta eri puolilla maakuntaa opastamassa yhdistysten ympäristömarttoja jätevesiasioissa. Hankkeen vetäjä Eija Europaeus totesi Ruokolahdella pidetyssä koulutuksessa, että ympäristöasiat ovat martoille luonnostaan tärkeitä. Nyt halutaan levittää tietoa jätevesiasioista marttojen välityksellä yhdistysten kautta. Kyseessä on yleisneuvonta ja täsmätiedon antaminen. Teknisestä osaamisesta vastaavat kunnan teknisen toimen viranhaltijat. 

Marttojen tilaisuudessa oli mukana myös projekti-insinööri Marja Jääskeläinen, joka kertoi osanottajille vesiensuojelun merkityksestä. Luonnonsuojeluliitto on nimennyt tämän vuoden vesivuodeksi. Jääskeläinen vakuutti, että pienet teot johtavat tuloksiin. Ympäristötoimen hankkeen tavoitteena on antaa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa jätevesiasioissa, edistää kuivakäymälöiden käyttöä sekä kannustaa keskitetyn vesihuollon rakentamista haja-asutusalueille.

Huomio kulutukseen

Eija Europaeus kertoi vesijalanjäljestä, jossa esimerkiksi elintarvikkeille ja vaatteille voidaan laskea vesimäärä, joka niiden tuottamiseen on tarvittu. Kahvikupilliseen tarvitaan vettä 140 litraa ja yhden T-paidan valmistukseen 2000 litraa. Kuluttajat voivat omilla päätöksillään vaikuttaa veden kulutukseen. Kestävä tuote säästää luontoa. Suomalainen kuluttaa vuorokaudessa keskimäärin 155 litra vettä. Tavoite on saada vesimäärä pienenemään 120 litraan vuorokaudessa. Tämä säästö syntyy pienistä asioista, veden käytöstä suihkussa, hampaiden pesussa sekä astioita pestäessä. Maailman vesivaroista vain 0,6 prosenttia on pohjavettä. 

Selvitys tehtävä

Kaikissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä on oltava tehtynä selvitys jätevesijärjestelmästä sekä huolto- ja käyttöohje. Mikäli selvitystä  ei ole tehty, nyt olisi jo aika, kehotti Europaeus. Muutenkin oman järjestelmän toteutus tulisi laittaa vireille, jotta ruuhkilta vältyttäisiin, kun määräaika 2016 lähestyy. Pätevä suunnittelija osaa esittää eri vaihtoehtoja. Kuivakäymälän hankkiminen vähentää jätevesien puhdistustarvetta. 

Eri vaihtoehtoja

Haja-asutusalueen kiinteistöillä voidaan eri tavoin toteuttaa jätevesien puhdistaminen siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Erottelevan järjestelmän käymälävaihtoehdossa on vedetön käymälä tai hyvin vähän vettä käyttävä käymälä, joissa käymälästä tuleva aines johdetaan omaan säiliöönsä. Muut pesuvedet  johdatetaan kaksiosaisen saostussäiliön kautta maaperäkäsittelyyn tai suoraan harmaavesisuotimeen. 

Mikäli kaikki jätevedet johdetaan samaan käsittelyyn voidaan se toteuttaa kolmen saostussäiliön kautta maasuodattamoon. Saostussäiliöt on tyhjennettävä kaksi kertaa vuodessa. Imeytyskenttä vaatii kaivamista suurehkolta alueelta. 

Yksi vaihtoehto on järjestää joko  mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti toimiva laitepuhdistamo. Tämä järjestelmä on herkkä häiriöille, esimerkiksi sähkökatkoille tai kemikaalinsyötölle. Järjestelmä vaatii päittäistä toiminnan seurantaa ja säännöllistä hoitoa sekä ammattilaisen tekemää huoltoa vuosittain tai useamminkin. 

Airi Ruokonen