sunnuntai 13. lokakuuta 2019

.

Itsenäisyyspäivä oli pala kotiseutuhistoriaa

Tämän vuoden Itsenäisyyspäivää vietettiin Ruokolahdella perusteellisesti pitkän kaavan mukaan. Juhla alkoi jumalanpalveluksella kirkossa, jossa liturgina toimi kappalainen Ulla Soikkeli, kanttorina Riku Tella ja saarnavuorossa oli Miia Suopanki. Ruokolahden Mieslaulajat avustivat johtajanaan Teija Immonen. 
Seppeleenlaskutilaisuuteen lähdettiin juhlavasti kirkosta. Lippukulkueessa oli useiden Ruokolahdella toimivien yhdistysten lippuja. Airueina toimivat partiolaiset Pauliina Mäkinen ja Juho Hänninen. Viime sodissa kaatuneiden haudalle seppeleen laskivat kunnan edustajina Toivo Launiainen ja Helli Halonen. Kansalaissodan muistopaadelle seppeleen laskivat seurakunnan edustajina Jouko Siitonen ja Irja Liimatainen. 

Tervehdyssanat

Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Mika Tonder toi tervehdyksen Jaakkiman opistolla pidettyyn juhlaan kunnan luottamushenkilöiden puolesta. Tonderin mukaan itsenäisyyttä on syytä pohtia muulloinkin kuin juhalpäivänä. Hänelle itsenäisyys tarkoittaa uskoa tulevaisuuteen, peräänantamattomuutta, sisua, vastuun kantamista, läheisistä välittämistä, rehellisyyttä, yrittämistä ja työntekoa, luovuutta, avoimuutta, sivistystä ja suvaitsevaisuutta. Mika Tonder totesi, että näitä asioita on viime aikoina asetettu kyseenalaiseksi. Itse kullekin tärkeät asiat nousevat omasta sisimmästä, omasta sydämestä.

Ohjelmasta

Ruokolahden Eukko Seija Lifländer lausui runon oman kotimaan ja kotiseudun tärkeistä asioista. Imatran Seudun Karjalaisten Nuorten Kakkunassit esittivät kansantanssisikermän Sari Lähteenmäen johdolla. 
Ruokolahden Mieslaulajat esittivät päivän teemaan sopivan Toivo Viron säveltämän ja sanoittaman Ruokolahti-laulun ja toisena Sibeliuksen Isänmaalle. Lahjakas nuori pianisti Miro Hannula soitti kolme Chopinin säveltämää nocturnea. Lauluyhtye Sound of Sisters, jossa laulavat Pipsa Kaalimaa, Marja-Leena Luumi, Johanna Pulkkinen, Teija Savelius, Anni Väänänen ja Seija Strömberg esittivät kolme suomalaista laulua, joista yksi oli Tuulikki Närhinsalon hauskasti sovittaman potpuri Karjala-aiheisista lauluista. 

Juhlapuhe

Kunnanjohtaja Antti Pätilä totesi, että me suomalaiset juhlimme itsenäisyyttä vakavasti ja hartaudella. Tämän ymmärtää, kun tuntee historian ja hinnan, joka itsenäisyydestä on maksettu erilaisin uhrauksin. Pätilä ihmetteli puheessaan sitä, että osa ihmisistä on jäänyt sodan aikaisiin juoksuhautoihin. Suhtautuminen Venäjään ja sen kansaan on kiistanalainen. 
- Hävisimme sodan, mutta voitimme rauhan, totesi Pätilä, joka toivoi epäluulojen muita kansoja kohtaan vähitellen jäävän unholaan. 
Kunnanjohtaja totesi EU:n talouden vaikuttavan Suomen asemaan. Eurokriisi voi viedä kohti tiivistyvää liittovaltiorakennetta, joten Suomi joutuu pohtimaan omaa asemaansa. 
- Suomi tarvitsee Eurooppaa enemmän kuin se meitä, lausui Pätilä. 
Paikallisesti kuntarakenne on muutoksessa kohti suurempia kuntakokonaisuuksia. Miten käy Ruokolahden. Tahto itsenäisyydestä ei riitä, jos esimerkiksi valtionavustuksiin tehdään muutoksia. Itsenäinen mutta rahaton, on Pätilän mukaan mahdoton yhtälö. 
- Jos ja kun rajat muuttuvat, syntyy kotiseututyölle uusi tilaus, sanoi kunnanjohtaja Pätilä.

Päätössanat

Ruokolahti-Seuran sihteeri Jouko Siitonen valotti kotiseututyön merkitystä, joka ei ole pelkästään vanhan vaalimista. Kotiseututyössä on panostettava myös tämän päivän tapahtumiin, on vaikutettava nykypäivän ja tulevaisuuden olosuhteisiin. 
Jouko Siitonen kiitti Itsenäisyyspäivän juhlaa ja sen tekijöitä. Se oli ainutkertainen kotiseututapahtuma. Oli ilo, että esiintymässä oli kaikenikäisiä ihmisiä. Paikallisen kulttuurin säilyttäminen on arvokas asia.

Airi Ruokonen