torstai 14. marraskuuta 2019

.

Lukijamatka Hämeeseen

Värikylläinen retki Hämeen viljaville vainioille 

Ruokolahtelainen-lehti järjesti historiansa ensimmäisen lukijamatkan. Kohteena olivat Helmi Vuorelma Oy:n kutomo ja myymälä Kärkölässä, Hausjärven kirkko ja Eija Rasinmäen kutomo Hausjärven Oitissa. Matkalla oli mukana matkanjohtajana toimineen päätoimittajan lisäksi 39 Ruokolahtelaisen tilaajaa ja lukijaa. Turvallisesta kyydistä huolehti Sari Tiimonen Saimaan Turistiliikenteestä. Paikallisena oppaana Oitissa toimi Elina Hupponen.

Sadan vuoden Helmi

Etukäteen jo suurta kiinnostusta herätti matkan ensimmäinen kohde Helmi Vuorelman yhdistetty kutomo ja myymälä. Marja Vuorelma-Ilmari kertoi yrityksen historiasta ja tämän päivän tilanteesta. Viime vuoden joulukuussa yritys siirsi myymälänsä Lahdesta samoihin tiloihin  kutomon kanssa Kärkölän pitäjään.

Osallistujista suurimmalla osalla on olemassa kansallispuku. Tämä kävi ilmi, kun asiaa käden ylösnostamisella kysyttiin. Lisäksi usealla henkilöllä on kaksi tai useampia kansallispukuja, joten kokemusta tästä juha-asusta oli paikalla runsaasti. Kaksi tärkeää tietoa puvun käyttöön liittyen saatiin, kun niitä kysyttiin. Toimitusjohtaja Kristiina Vuorelma-Aho totesi, että kansallispuvun kanssa ei pidä käyttää muita koruja. Kuhunkin pukuun kuuluu oma tai omat korunsa, silloin ei käytetä korvissa, kaulassa eikä ranteissa mitään muita koruja, vain vihkisormukset kuuluvat asiaan.

Toinen käytäntö liittyy pääkoristeen käyttöön. Muun muassa Ruokolahden kansallispukuun kuuluu naimattomalle naiselle päänauhat ja miehelään menneelle huntu. Kristiina Vuorelma-Aho sanoi, että ellei vaimoihmisellä ole huntua, hän ei myöskään käytä silkkisiä nauhoja pääkoristeena. Tämä koskee kaikkia pukuja, joihin liittyy päänauhat ja vaimoihmisen päähine. Nyt on sitten ryhdyttävä valmistamaan tai hankkimaan niitä huntuja ja siihen asti oltava ilman pääkoristetta. Paluumatkalla tuumattiin sakilla, että seuraavan kerran pukeudutaan kansallispukuihin Ruokolahti-markkinoiden pääjuhlaan, joka pidetään sunnuntaina 9.10.

Vuorelman myymälästä voi ostaa myös ryijy- ja kirjailutarvikkeita sekä lankoja. Moni lähti nyssykkä kainalossa ja vaihtoipa yksi kansallispukukin omistajaa tässä retkikohteessa. Olimme varanneet Vuorelmalle tunnin verran aikaa, mutta aikaa olisi voinut olla vähän enemmänkin. Oli mielenkiintoista nähdä kutomakoneet ja loimet, jotka olivat työn alla kutomosalissa.

Kirkonmäellä

Hausjärven kirkkokin sijaitsee mäellä. 1700-luvulla rakennettu kirkko on viimeisen parin vuoden aikana remontoitu ja entisöity uuteen uskoon. Kirkossa tehtiin palauttava peruskorjaus, jonka jälkeen kirkko on samannäköinen kuin 1930-luvulla. Esimerkiksi saarnastuolin kaikukatos palautettiin paikoilleen  ja alttaritaulun reunoille laitettiin pylväät, jotka onneksi olivat tallella. Pari viikkoa sitten kirkonmäellä juhlittiin kirkon uudelleen käyttöönottamista. Elina Hupponen kertoi kirkon olleen täynnä väkeä.

Värikäs mattotalo 

Viimeisenä kohteena tutustuimme Eija Rasinmäen kutomoon Oitissa. Kutomossa on vielä 17.9 saakka meneillään kesänäyttely, jossa oli esillä kotimaisia design-mattoja ja taidetta sekä intialaisen mattotorin aarteita. Kutomon tilat toimivat kolmessa kerroksessa. Saimme nähdä esittelyfilmin, jossa Eija Rasinmäki kertoi yrityksensä syntyvaiheista ja kehittymisestä kansainvälisesti tunnetuksi tuotemerkiksi.

Rasinmäki kertoi saaneensa elämäntehtäväkseen luoda suomalaiselle räsymatolle uusi elämä.   Parhaimmillaan Oitissa sijaitseva kutomo työllisti kymmeniä kutojia. Lama-aika 1990-luvulla vaikutti tämänkin yrityksen toimintaan. Työntekijöitä jouduttiin irtisanomaan, mutta itse yritys säilyi hengissä.

Taiteilija Rasinmäki on hakenut uusia tuulia yritykseen Intiasta. Hän on toiminut vuosien ajan suunnittelijana intialaisessa mattotehtaassa. Rasinmäki on myös asunut Intiassa, tuliaisina hänen töissään hehkuvat voimakkaat värit. Näitä mattoja valmistetaan ja myydään edelleen Suomessakin muun muassa Anttilassa. Oitin kutomossa kudotaan tälläkin hetkellä design-mattoja puoliteollisilla koneilla. Näitä mattoja on myynnissä vain yrityksen tiloissa.

Eija Rasinmäki sanoo, että sydän ja käsi on oltava samanaikaisesti mukana työn teossa. Hän kertoo suunnittelevansa matot niin, että niissä on henki. Hän ja hänen kutojansa kutovat mattoihin tarinoita. Kun tulos on onnistunut, innostaa se tekijöitä entistä parempiin suorituksiin. - Kuteet kutsuvat tekemään, sanoi taiteilija Rasinmäki.

- Monet matot on vielä tekemättä, kertoi Eija Rasinmäki, joka on yhdessä Ulrika Rasinmäen ja Heidi Rautionmaan kanssa perustanut Räsymaton Ystävät Ry:n. Yhdistyksen, jonka kunniajäsen on Eeva Ahtisaari, tarkoituksena on järjestää erilaisia tapahtumia räsymattoihin liittyen.

Airi Ruokonen

 

Kuva: Eija Rasinmäki toivoi ryhmille riittävästi aikaa näyttelyyn tutustumiseen. Näyttely on avoinna 17.9. asti ja sen jälkeen tulossa on jotain muuta nähtävä tilalle. Päivän aikana pienet sadekuurot virkistivät matkaamme. Rasinmäen kutomosta lähdimme sateenkaaren alitse kohti Ruokolahtea. Sateenkaaren värit tarttuivat kuvaankin.