lauantai 16. marraskuuta 2019

.

Luontoillassa pohdittiin säätä ja ilmastoa

Jo kahdeksatta kertaa vietetyssä luontoillassa tiistaina kuultiin useita asiantuntijoita. Rasilan koulukeskuksessa olivat yleisön lisäksi televisiosta tuttu, nykyään sääpalvelu Forecassa työskentelevä meteorologi Juha Föhr, Rilli-kissastaan tunnettu taipalsaarelainen Markku Hulkkonen, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin Kimmo Saarinen ja Juha Jantunen sekä lintutietäjä Karri Kuitunen. Lisäksi oli Hannu Kurki Ruokolahden ja Imatran Riistanhoitoyhdistyksestä. 
Imatralta saapunut Hannele oli kiinnostunut kuulemaan illassa yleistä ilmastonmuutoksesta.
- Onhan se hauska nähdä Juha Föhr livenä, mutta sen takia ei tänne tultu. Ehkä illan mittaan jokunen kysymys kirpoaa, nainen pohti.
Juha Föhr aloitti alustukset ilmaston lainalaisuuksilla.
- Sään ennustamisessa on kysymys ilmakehän fysiikasta. Ilmakehällä on tietty tehtävä ja kaikki sääjärjestelmät mahtuvat alle kymmenen kilometrin korkeuteen taivaalla.  Tällöin on selvää kun ihminen toiminnallaan saastuttaa ilmakehää, kasautuvat ne alimpaan kerrokseen ja aiheuttavat ongelmia. 
Veden kiertokulku on oleellista elämiselle.
- Golf-virta on tärkeä lämmitin, jotta täällä voimme näin pohjoisessa elää ja esim. viljellä maata. 
Kuulijoita askarrutti, miten golf-virta voi tänään. Föhr sanoi, ettei tiedä.
- Nyt olisi aika googlettaa eli etsiä netistä, hydrologit ovat siinä parempia asiantuntijoita. En kuitenkaan usko, että sieltä mitään katastrofia olisi tulossa.

Merkit luonnosta

Markku Hulkkonen on ennustanut säätä  25 vuotta vanhan kansan menetelmillä, kolmetoista vuotta apuna on ollut Rilli-kissa.
- Ennen seurattiin luonnonmerkeistä, millaista säätä on tulossa.
Hulkkonen seuraa itse neljää sataa erilaista luonnonmerkkiä, joista sadasta seitsemästäkymmenestä näkee talven merkkejä ja lopuista kesän.
- Seuraan taivaankantta, linnunrataa, kasvien ja eläinten käyttäytymistä.  Lisäksi mukana on tietysti hiukan tilastotiedettä.
Tämän kesän ennustamisen Hulkkonen koki vaikeaksi ennustaa.
- Merkit näyttivät ristiiriitaisilta, sillä Kaakkois-kulmaa on aina vaikea ennustaa maantieteellisen sijaintimme vuoksi.
Saimaan pinnan laskeminen ihmetytti monia. Asiantuntijat arvelivat juoksutuspuolen tutkimisen selvittävän aika paljon, mutta Hulkkonen tiesi myös kertoa ns. sinikäyristä.
- Pinnan pitäisi olla taas ylimmillään vuonna 2013-14. Osa muistaa varmasti, kuinka vuosina 1973-74 Saimaa oli korkeimmillaan ja vesi nousi aina Lappeenrannan Satamatorille asti. Pinnan vaihtelukierto näyttäisi olevan normaalisti  7-8 vuotta eli tilanne ei ole mitenkään epätavallinen.
Hannu Kurki  tiesi takana olevan pari hyvää lintuvuotta, kun taas hirvillä näyttäisi olevan vaikeuksia.
- Viime talven hirvenlaskennassa hirvet näyttivät kulkevan epätavallisia reittejä rantojen ja lampien läheisyydessä ruokaa etsimässä.
Kysymykseen susien häviämisestä seudultamme yhtäkkiä Kurki totesi, että kyllä niitä on, joskin isommat susien joukkiot ovat hajonneet  kannan säätelyn vuoksi. Myös kauriiden katoaminen mietitytti yleisöä.
- Kauris menehtyy helposti ruuanpuutteeseen ja nyt paksun lumipeitteen talvina ruokaa on ollut vaikea löytää, siinä syy, Kurki totesi.

Evoluution pikakiitäjät

Kimmo Saarinen seuraa ympäristötilan muutoksia ötököistä ja perhosista.
- Hyönteiset soveltuvat seurantaan loistavasti niiden lisääntymiskapasiteettinsa vuoksi, jolloin evoluution pikatiellä muutokset näkyvät nopeasti. Päiväperhoset reagoivat erittäin nopeasti ympäristön muutoksiin. Uusia lajeja jatkuvasti tänne pohjoiseen eli ilmastonlämpeneminen näkyy perhoslajien rikastumisessa selvästi.
Lintutietäjä  Karri Kuitunen kertoi eri tutkimuslinjoista liittyen sään ja ilmaston muuttumiseen.
- Monet lajit runsastuneet maassamme talvehtijoina ja uusia lajeja tulee koko ajan. Kevätmuutto aikaistuu ja syysmuutto viivästyy. 
Asiantuntijat saivat reilun kolmen tunnin ajan vastailla kysymyksiin ja moni poistuikin luontoillasta tyytyväisenä ja vastauksen saaneena.

Kuva: Häiveperhonen on yksi Suomeen kotiutuneista uusista tulokaslajeista.

Mari Väänänen