perjantai 22. marraskuuta 2019

.

Ruokolahden tuulivoimakysely paljastaa ihmisten asenteiden kirjoa

Vastaajien taustaa

Ruokolahtelaisilla oli kesällä 2012 mahdollisuus vastata tuulivoima-aiheiseen kyselyyn, jonka toteutti Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutti. Kysely on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään tuulivoimaan liittyviä asenteita Etelä-Karjalassa. Kysely toteutettiin Ruokolahdella samaan aikaan kuin Luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava oli nähtävillä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 112 henkilöä. Vastaajista 60 % oli miehiä ja 40 % naisia. Miesten suurempi vastausaktiivisuus on havaittu aiemminkin energiantuotantoa koskevissa kyselyissä.

Vastaajista yli 45 -vuotiaita oli noin 78 %. Lähes kolmannes kaikista vastaajista oli yli 65-vuotiaita. Nuoria aihe ei tuntunut koskettavan, sillä alle 35-vuotiaita vastaajia oli alle 1 %. Vastaajista kaksi kolmasosaa asui tai omisti kiinteistön alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoima-alueesta.

Vastaajilla oli jonkin verran omakohtaista kokemusta tuulivoimaloista. He olivat tutustuneet tuulivoimaloihin Suomessa mm. Porissa, Haminassa, Oulunsalossa, Oulussa tai Hangossa, tai ulkomailla. Yli puolet vastaajista (54 %) ei kuitenkaan ollut lainkaan vieraillut tuulivoimapuistossa tai ollut noin 100 m korkean tuulivoimalan läheisyydessä.

Energia-asiat kiinnostavat

Kyselyyn saatiin paljon vastauksia, todennäköisesti sen vuoksi, että vastaajat olivat jo valmiiksi kiinnostuneita energia-asioista. Kiinnostus energia-asioihin ei kuitenkaan suuntaudu tiedon etsimiseen, sillä vain 39 % vastaajista oli aktiivisesti etsinyt tietoa tuulivoimasta. Yli puolet vastaajista koki, että riittävästi puolueetonta tietoa olisi kuitenkin saatavilla.

Mielipiteen ja asenteen syntyyn vaikuttavat muutkin asiat kuin tieto. Tästä syystä kiinnostuksen, mielipiteen ja tiedon suhteita on syytä tutkia tarkemmin. Usein ”oikean” tiedon antamista pidetään keinona ristiriitatilanteiden estämisessä. Ruokolahden kyselyn tulokset enteilevät, ettei tarjolla oleva tieto ole ratkaisevaa eikä suhtautuminen tuulivoimaan ole riippuvainen tiedon etsimisestä. Ihmisten luontosuhde rakentuu pitkän aikavälin kuluessa ja se on sidoksissa muistoihimme ja tunteisiimme. Luontosuhde rakentuu usein myös fyysisten kokemusten pohjalta, usein sukupolvien kuluessa. Esimerkkinä tästä ovat juuri lapsuuden lämpimien kesien uinti- ja marjaretket. Kun kokemus luonnosta on osa minuuttamme, kaikki tähän ympäristöön kohdistuvat muutokset koetaan myös omaan minuuteen kohdistuvana uhkana. Kyse ei siis ole ei minun takapihalleni -ajattelusta (NIMBY), vaan jostakin syvemmästä.

Loma-asukkaat olivat kriittisimpiä

Tuulivoiman rakentaminen Ruokolahdelle jakoi vastaajat selkeästi myönteisesti tai kielteisesti suhtautuviin. Muutamassa tulee kuitenkin esille mielenkiintoinen ristiriita: vaikka suhtautuminen yleensä tuulivoimaan oli myönteistä, suunnitteilla oleva Hauklapin alue koettiin vääräksi paikaksi linnuston ja erämaisen maiseman vuoksi. Tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi ehdotettiin muita paikkoja, kuten esimerkiksi kaupunkien teollisuustaajamat, joissa maisema on jo ikään kuin valmiiksi pilattu.

Vastaajista suurin osa (60 %) oli kesäasukkaita, jotka vastausten perusteella olivat erityisen huolissaan maiseman muuttumisesta ja kiinteistöjen arvon laskemisesta. Loma-asukkaista 37 % suhtautuukin erittäin kielteisesti tuulivoiman rakentamiseen Ruokolahdelle, eikä 57 % heistä halua ostaa Ruokolahden alueella tuulivoimalla tuotettua sähköä.

 

Kuva 1. Vastaajien arvioita siitä, miten tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi Ruokolahden maisemiin.

Millaisena ympäristö nähdään – mitä suojellaan

Yli puolet vastaajista oli asunut vakituisesti tai loma-asunnossa Ruokolahdella yli 10 vuotta, joten ympäristö on heille jo tuttua. Maisemahaitat oli kirjattu noin joka toiseen tuulivoimarakentamisen haittoja koskevaan vastaukseen; oma maisema, tässä usein lomailuun liittyvä, halutaan säilyttää nykyisellään ilman tuulivoimaloita. Monissa vastuksissa suunnittelualue miellettiin erämaaksi, huolimatta siitä, että alue on talousmetsää. Mielikuva koskemattomasta erämaasta voi osaltaan selittää voimakasta negatiivista suhtautumista tuulivoimarakentamiseen. Maisemaan liittyy ns. psykologinen omistajuus, eli koemme omistavamme meille rakkaan maiseman. Ilman omaa hyväksyntää tapahtuvat muutokset tässä maisemassa koetaan usein myös vallankäyttönä. Joku anastaa rakkaan maisemamme ja muuttaa sitä. Silloin vastustaminen on vastavallankäyttöä maiseman muuttajaa kohtaan.

Ruokolahden asukaskyselyn tulokset nostivat esille monia mielenkiintoisia kysymyksiä, joita syvennämme haastattelujen avulla kevään 2013 aikana.

 

FM Sari Janhunen, FM Kristiina Korjonen-Kuusipuro ja FM, YTM Laura Olkkonen

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjala-instituutti