perjantai 22. marraskuuta 2019

.

Itsenäisyyttä kannattaa vaalia

Ruokolahden itsenäisyyspäivän juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella kirkossa, jossa liturgina toimi seurakuntapastori Miia Suopanki ja kanttorina Riku Tella. Saarnavuorossa oli kirkkoherra Timo Paukkala. Ruokolahden Mieslaulajat lauloivat Teija Immosen johdolla Tuonen lehto öinen lehto sekä Veteraanin iltahuudon.

Kirkkoherra viittasi saarnassaan vielä meneillään olevaan kirkkopitäjän 440-vuotisjuhlaan, jota lokakuussa juhlittiin yhdessä kunnan kanssa. Juhlalle valikoitui nimeksi Yhteinen matka, sillä järjestäjien mielestä vuosisatojen saatossa ihmiset ovat kulkeneet oman elämänmittaisen matkansa pitäjän asukkaina sekä seurakunnan jäseninä. Me vuorostamme teemme nyt matkaa tällä taipaleella.

Paukkala vertasi uskoa ja kotiseuturakkautta eri puiden erilaisiin juuriin. Meidänkin paalujuuremme ovat syvällä maan sisällä ja pinnassa olevilla juurilla saamme henkistä ravintoa. Kirkkoherra totesi, että oma kirkko on keskeinen asia arvomaailmassamme.
- Luterilainen kirkko on kyllästänyt meidät kristillisellä armolla, totesi Paukkala. Kymmenen käskyä ovat arvojemme ja lakiemme perusta ja niitä parhaamme mukaan pyrimme noudattamaan.

Kirkkoherra Paukkala totesi kirkon olevan meidän äitimme, joka ruokkii meitä hengellisesti.
- Kirkko on suunnannäyttäjä, joka ohjaa taivaallisen isämme luo. Vaikka on olemassa viitteitä siitä, että jotkut ovat museoimassa kirkkoa, kirkon toiminnalle on kuitenkin kysyntää. Kun tapahtuu jokin suuri onnettomuus tai jotain pahaa, ihmiset hakevat kirkosta lohtua ja tukea.
-  Kansamme hengelliset juuret eivät ole katkenneet, kiteytti kirkkoherra Timo Paukkala saarnansa.

Seppeleet sankarihaudoille

Ruokolahden kunta, seurakunta ja kansalaisjärjestöt laskivat seppeleet kirkkotarhaan talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkille sekä vanhalla hautausmaalla olevalle vapaussodan sankarihaudalle. Kirkkotarhassa paljastettiin myös opastaulu, johon on merkitty sankarihautoihin siunattujen sodissa kaatuneitten nimet ja hautapaikat. Luovutussanat lausui veteraani Veikko Rantamo. 




Juhla opistolla

Itsenäisyysjuhlan kahvitarjoilu ja pääjuhla pidettiin Jaakkiman kristillisellä opistolla. Reilu sata henkeä nautti lämpimät glögit ja täytekakkukahvit suolaisen palan kera. Tervehdyssanat lausui kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Ijäs. Tervehdyksessään Ijäs totesi, että maailma on muuttunut vuodesta 1917 niin paljon, ettei näitä muutoksia 95 vuotta sitten osattu edes aavistella. Me tämän päivinä ihmiset pidämme itsenäisyyttä itsestään selvyytenä, mutta sitä se ei ollut aikana, jolloin Suomi oli ollut itsenäinen vasta parikymmentä vuotta.

– Meille nuoremmille polville ovat tuttuja koulussa opitut tiedot sodista, alueluovutuksista ja evakoista. Näiden urotekojen johdosta me olemme voineet tänä vuonna juhlia 440 vuoden ikäistä kotipitäjäämme itsenäisessä Suomessa, totesi Ijäs. On syytä olla edelleen kiitollisia aikaisemmille sukupolville.


Juhlapuhe

Juhlapuheessaan kunnallisneuvos Heikki Vanhanen toi esiin ajatuksia, joiden mukaan itsenäisyyspäivää olisi esitetty pidettäväksi joskus muulloin kuin 6.12. Näitä ajatuksia esitettiin 1970-luvulla, jolloin oltiin rähmällään idän suuntaan.
– Itsenäisyyspäivä on 6.12. ja piste, jyrähti kunnallisneuvos. Vanhasen mukaan meidän juhlamenoja on arvosteltu harmaiksi ja turhan juhlallisiksi.
- Se on meidän tapamme juhlia, muistaa ja kunnioittaa sotaveteraaneja, sanoi Vanhanen.
Räisälässä syntynyt, Lappeenrannassa lapsuutensa viettänyt Heikki Vanhanen haluaa pitää itseään ruokolahtelaisena. Opiskeluiden jälkeen hän valitsi vapaaehtoisesti asuinpaikakseen Ruokolahden, jossa kasvatti perheensä ja teki elämäntyönsä. Ja se viimeinen sijakin on jo varattuna kellotapulin katveessa. Lisäksi sukututkimuksissa hän on löytänyt jonkun esiäidin juuret Ruokolahden Sopalasta.

Kunnallisneuvos suhtautuu ruokolahtelaisuuteen kunnioittavasti, mutta myös pientä arvostelua mielessään. Omasta mielestämme olemme kaikin puolin mukavaa sakkia, mutta naapurikunnissa meitä arvostellaan poikkinahkaisiksi ja onpa meitä arvostelu maakunnan reuna-alueen roskasakiksikin, kun emme halunneet lähteä muutamia vuosia sitten mukaan Saimaankaupunki-hankkeeseen.

Meillä ruokolahtelaisilla on pahana tapana katsella menneisiin kuten eukkoihin ja Edelfelttiin, mutta kyllä täällä muutakin tehdään. Kunnassa katsotaan aina tulevaisuuteen muun muassa kaavoitusta toteuttamalla. Tosiasia on, että Ruokolahdella asuu kahden prosentin verran väkeä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame.
– Emme voi eristäytyä, eikä kaiken tarvitse pysyä aina ennallaan, sanoi Vanhanen.

Eteenpäin osattiin katsoa ennenkin. Kunnanisät Tatu Eskelinen, Simo Keltanen ja Torsten Gummerus  olivat ajan hermolla, kun he päättivät perustaa Vuoksenniskan yhteiskoulun vuonna 1942. Vaikka maa oli sodassa, nämä miehet ymmärsivät, että koulutus oli panostusta tulevaisuuteen.

Kunnassa vastustettiin aikanaan kansakoululaitoksen perustamista, mutta alkuvaikeuksien jälkeen kunnan ensimmäinen koulu rakennettiin Vaittilaan. 1960-luvun loppupuolella Ruokolahdella koululaitos oli jäänyt ajastaan jälkeen monessa suhteessa. Niinpä olikin luonteva pyrkiä mukaan kokeilukunnaksi uuteen peruskouluun. Silloin eukkopitäjässä astuttiin aimo harppaus eteenpäin koulutuksen saralla vapaaehtoisella pakolla. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta uuden koulun valmistumisesta kunnan keskustaajamaan.

Erityisopettajana elämäntyönsä tehnyt Heikki Vanhanen totesi, että peruskoulu antaa hyvät valmiudet elämään. Ihanne olisi, jos maailmalle koulutuksen lähteneet nuoret palaisivat takaisin kotikuntaan mukanaan uusia ajatuksia, sillä kaukaa näkee tarkemmin.
Juhlapuheensa lopuksi kunnallisneuvos Heikki Vanhanen otti kantaa kuntarakenneuudistuksiin.
– Itse en usko suuruuden ekonomiaan, totesi pitkään kunnanvaltuuston puheenjohtajana toiminut Vanhanen.  Hän totesi, että kävi miten kävi, pysymme aina ruokolahtelaisina.
– Vapaasti Arwidsonia lainaten, emme ole imatralaisia, lappeenrantalaisiksi emme voi tulla, joten olkaamme siis ruokolahtelaisia, päätti Vanhanen puheensa.

Juhlassa laulettiin sinivalkoisia lauluja teologi-trubaduuri Veli-Matti Kososen johdolla.
Itsenäisyysjuhla päättyi Simo Häyhästä kertovaan dokumenttiohjelmaan, joka nähtiin vajaa kuukausi sitten televisiossa.

Airi Ruokonen