perjantai 15. marraskuuta 2019

.

Haapaveden suojeluhankkeen yleisötilaisuus versoi kysymyksiä

Viime viikon tiistaina Jaakkiman opistolle kokoonnuttiin kuulemaan Sininen Haapavesi-hankkeen vetäjiä ja yhteistyökumppaneita.  Tilaisuuden avasi Imatran Seudun ympäristötoimen ympäristöinsinööri Helena Kaittola. Kaitolan työtehtäviin kuuluu alueen vesiensuojelutehtävät ja hän on näin ollen yksi hankkeesta vastaavista henkilöistä.

Ensimmäinen puhuja oli ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Vikström,  joka totesi vesiensuojelun olevan tärkeä osa ympäristönsuojelua. Hän toivoi, että tällä hankkeella saataisi paljon aikaiseksi. Vikström totesi myös yleisötilaisuuden olleen ensimmäinen tätä hanketta käsittelevä, joten jatkossa tulemme kuulemaan Haapaveden kunnosta lisää.

Kunnanjohtaja Antti Pätilä sanoi harmistuneena Haapavesi-asiaa käytettävän lyömäaseena monessa asiassa. Hän toivoi kuitenkin, että Haapaveden rehevöitymiselle löytyisi selityksiä, joihin voisi tarttua toimenpiteillä ja kehotti kuulijoita yhteistyöhön.

 Hankkeen vetäjä ja tiedottaja, Salme Muurikka kertoi, hankkeen taustoista ja tavoitteista. Muurikka on vetänyt hanketta osa-aikaisesti viime vuoden lokakuusta lähtien. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun.

Haapavesi pääosin kunnoltaan hyvä

Ely-keskuksen terveiset toi Visa Niittyniemi lohduttaen paikalla olleita sillä, että Haapavesi kokonaisuudessaan on hyvässä tilassa, sillä usein tilanne on paljon huonompi.  Vuosikymmenien aikana vesistöt rehevöityvät, jos niiden annetaan kehittyä puuttumatta asiaan, selitti Niittyniemi.Onneksi Haapaveden kunnostukseen on herätty ajoissa ja paljon on vielä tehtävissä. Niittyniemi kertoi selkävesien olevan hyvässä kunnossa, mutta murheenkryyninä on Soinilan lahti.

Haapaveden alueella on kahdeksan mittauspistettä, joista vettä otetaan tarkistettavaksi. Kolme mittauspistettä sijaitsee hankealueella. Ely-keskus jakaa vesistöt eri kuntoluokkiin, joita on viisi.  Verrattaessa Saimaan alueita keskenään, Suur-Saimaan tila on erinomainen, Haapaveden kunto on hyvä, vaikka tyydyttäviä tuloksiakin joistain mittauspisteistä on saatu. Pien Saimaan tila on vieläkin huonompi, sillä se luokitellaan  välttäväksi.

Kuulijoiden keskuudessa heräsi kysymyksiä miten veden laatua mitataan ja mikä on Haapaveden nykyinen biologinen tila? Kunnanjohtaja Pätilä halusi tietää mihin tuloksia yleensä verrataan, kun puhutaan muutoksesta? Myös Kaukopään tehtaan alueen jättäminen mittauspisteiden ulkopuolelle mietitytti. Mitä oikeasti Haapaveden kunnostamiselle tehdään?
Visa Niittylahti vastasi näihin kysymyksiin ja kertoi muun muassa, että Stora Enso seuraa tehtaan alueen veden laatua.
Klorofyllitutkimuksella kartoitetaan veden kasviplanktonin pitoisuus ja ravinnepitoisuudet. Mikroskooppitutkimuksella voidaan myös havainnoida erilaisia epäpuhtauksia.

Ensitoimia

Kun puhutaan järvivesien puhtauksista, vertauskohteena käytetään luonnonmukaisia, kirkasvetisiä ja  puhtaita järviä, kuten Kuolimojärvi tai Immalanjärvi. Haapaveden kunnostaminen on alkanut suunnitelmista, joita lähdetään toteuttamaan ruohonjuuritasolla.

Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat roskakalojen pyydystys kalaosuuskuntien toimesta. Ahventen, säyneiden ja haukien pitää saada elintilaa ja veden laatu pitäisi saada arvokaloja edellyttävälle tasolle. Rantoja tulisi niittää ja puhdistaa kasvillisuudesta, sillä liika kasvillisuus lisää typpikuormaa vesistöissä. Näistä toimenpiteistä rantojen omistajien tulisi huolehtia.

Jätevesien puhdistus nykyisten vaatimusten mukaan olisi pystyttävä toteuttamaan pikaisesti. Haja-asutusalueella oman lietekaivon perustaminen ja sen hoito on erityisen tärkeää. Lisäksi ravinnepitoista lietettä tulisi jatkossa osata hyödyntää  maataloudessa. Neuvoja jätekaivojen perustamiseen ja huoltoon saa asiantuntijoilta, sillä tieto ei ainakaan lopu, sen kuulimme tilaisuudessa.

Taustaa

Sininen Haapavesi -hanke käynnistyi syksyllä 2012. Se sai alkunsa veden laadusta huolestuneilta ranta-asukkailta järvessä esiintyneiden sinileväkasvustojen ilmestyttyä. Hanketta hallinnoi Imatran ympäristötoimi ja sen vetäjä on maa -ja metsätaloustieteiden maisteri, Salme Muurikka. Hankkeen päärahoittajana toimii Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Maaseuturahasto, tämän lisäksi Ruokolahden kunta toimii yhtenä  rahoittajana ja mukana on myös monia yksityisiä rahoittajia.

Katri Timonen