perjantai 22. marraskuuta 2019

.

Ravinteita poistamalla rehevöityminen kuriin

 

Sininen Haapavesi -hanke järjesti opistolla avoimen yleisötilaisuuden, jossa selviteltiin hankkeessa tähän mennessä tehtyjä toimenpiteitä. Viime vuoden lokakuun alussa käynnistynyt hanke on EU:n maaseuturahaston rahoittama vesiensuojeluhanke Ruokolahden Haapavedellä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää Haapaveden ja Virmutjoen vesiensuojelullinen tila ja ulkoiset kuormitustekijät. Hankkeessa selvitetään myös Haapaveden kalastorakenne, jotta suunnitelmallinen hoitokalastus voidaan aloittaa. Hankkeen aikana selvitetään ranta-alueiden vesiensuojelutarpeet ja  toteutetaan uusia vesiensuojelusuunnitelmia. Myös jätevesilietteiden hyötykäytön edistäminen maataloudessa kuuluu hankkeen tavoitteisiin.

Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta kertoi kesän vesinäytetuloksista alustavasti. Raportti vesinäytetuloksista Saimaan vesi- ja ympäristötutkimukselta valmistuu myöhemmin syksyllä.

Ympäristötoimeen oli tullut kesän aikana yleisöilmoituksia sinilevästä. Sinilevää oli havaittu juhannuksen jälkeen Syyspohjanlahdella kahdessa eri ilmoituksessa ja yksi Utulasta. Syyskuussa yksi havainto oli tehty Haloniemessä ja toinen Tetriniemessä.

Vesiensuojelun A ja O

Vesiensuojelussa tärkeintä on Kaittolan mukaan kuormituksen vähentäminen valuma-alueella sekä toimenpiteet maataloudessa ja metsätaloudessa. Lisäksi veden virtauksen hidastamisella ojissa saadaan eroosio vähenemään.
Rehevöityneen vesistön kunnostaminen tapahtuu ravinteiden poistamisella, eli poistokalastuksella, vesikasvillisuuden niittämisellä ja ruoppauksella.


Hanketyöntekijä Salme Muurikka kertoi työn alla olevasta Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen metsätalouden vesiensuojelusuunnitelmasta, joka valmistuu tammikuussa 2014.

Muurikka totesi, että hankealueella vuosina 1990–2010 on tehty tiedossa olevia kunnostusojituksia 343 hehtaarilla, yhteensä noin 94 kilometriä kunnostettua ojaa. Näistä toimenpiteistä on tiedossa sijainti, toteutusvuosi ja määrät.

Kriittiset pisteet on kartoitettu.  Äitsaari, Utula, Syyspohja, Eräjärvi ja Virmutjoki ovat metsätalouden painopistealueet metsätalouden vesiensuojelussa. Virmutjoen itäpuolisen alueen tarkastelu on kesken.
Hankevetäjä Salme Muurikka lupasi, että Maatalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman paperiversion saa tilata häneltä postitse.
Kalakannoista

Kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen kertoi kesällä toteutetusta kalastukseen liittyvästä kyselystä sekä heinäkuussa tehdyistä koeverkkokalastuksista. Tiitinen lähetti  kesäkuussa 188 kyselylomaketta, joista 73 palautettiin. Vastauksista kävi ilmi, että kotitarve- ja virkistyskalastus sekä verkoilla kalastaminen ovat vähentyneet alueella. Vesa Tiitinen käytti vertailutietoina vuosina 1983 ja 1993 tehtyjen kyselyiden vastauksia. Koeverkkokalastus toteutettiin heinäkuun puolessa välissä.

Haapasellällä muikkusaaliit ovat hyviä, mutta siika on hävinnyt lähes olemattomiin. Kuhakanta puolestaan on lisääntynyt. Vastauksien mukaan kaloissa ei ole havaittavissa makuvirheitä. Kalastusta haittaavat särkien runsaus, vesikasvillisuus sekä pyydysten likaantuminen.

Kauvon- ja Raaniemenselällä rapukanta on kasvanut ja kalakanta on monipuolista. Tällä alueella kalastusta haittaavat särkikalojen lisäksi vesikasvillisuus ja pyydysten likaantuminen sekä kalakantojen heikentyminen.  Kauvon- ja Raaniemenselällä suutari-kaloja esiintyy runsaasti, särkien ja siikojen määrä on vähentynyt.

Tiitinen esitti Haapavedelle toimenpiteiksi kalastuksen säätelyä, kuhan alamitan nostoa sekä rajoituksia verkkojen solmuväleihin. Harkittavaksi Tiitinen esitti myös petokalaistutuksia sekä hoitokalastusta. Kauvon- ja Raaniemenselälle Tiitinen suositteli teho- ja hoitokalastusta sekä kalastuksen säätelyä.

Kalatalousneuvoja ehdotti teho- ja hoitokalastusta noin 1500 hehtaarin alueelle, käynnistys voisi tapahtua jo tämän vuoden marraskuussa. Tehokalastusta toteutettaisiin kesäkuun ja marraskuun aikana vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2016 pidettäisiin tauko ja hoitokalastusta tehtäisiin  kesä- ja marraskuun välisenä aikana vuosina 2017-18. Vuonna 2019 tehtäisiin kalaston seurantaa koepyynnein.

Airi Ruokonen