lauantai 16. marraskuuta 2019

.

Haastattelut toivat esiin selkeitä kehittämistarpeita

 Imatran seudun kehitysyhtiö toteutti projektin, jonka tavoitteena oli selvittää ruokolahtelaisten yritysten kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia, kerätä tietoa yritysten toiveista, löytää mahdollisia uusia työpaikkoja sekä auttaa työvoiman tarjontaa ja kysyntää paremmin kohtaamaan toisensa. Projektin käytännön toteutuksesta vastasi filosofian maisteri Veli-Matti Kesälahti, joka itsekin toimii yrittäjänä Ruokolahdella.

Hankkeen loppuraportin mukaan Ruokolahdella on noin 320 rekisteröityä toimipaikkaa. Luvussa ovat mukana maatalousyritykset sekä muualla kuin Ruokolahdella toimivien yritysten ja osuuskuntien sivutoimipaikat. Kehitysyhtiö rajasi haastattelun ulkopuolelle yritykset, jotka ovat parhaillaan sen aktiivisia asiakkaita. Lisäksi toimialoilta, joissa oli useampia yrityksiä, ei kaikkia haastateltu. Haastattelun ulkopuolelle jätettiin yksinyrittäjät, joilla ei välttämättä ole laajempia kehittämis- ja kasvumahdollisuuksia. Haastattelussa oli mukana noin 50 yritystä.

Ruokolahdella ei ole yhtään suuryritystä, eikä edes yli 50 henkeä työllistävää keskikokoista yritystä. Haastatelluista yrityksistä viisi työllisti 15 - 30 henkilöä. Loput haastatelluista työllistivät 10 henkeä tai vähemmän. Otoksen yrityksissä on yhteensä noin 250 työpaikkaa. Osa haastatelluista yrityksistä on rekisteröity Ruokolahdelle, mutta toimitilat sijaitsevat Imatralla tai Lappeenrannassa.

Liikevaihto oli yli miljoona euroa kuudella yrityksellä. Alle 200 000 euron liikevaihto oli 13 yrityksessä ja lopuilla liikevaihto oli näiden kahden summan välissä tai sitä ei ilmoitettu.

Haastatelluista yrityksistä 26 oli käyttänyt Kehyn palveluja. Valtaosalla yrityksistä oli myönteinen kuva Kehyn toiminnasta. Kolmella yrittäjällä oli kielteinen kuva Kehitysyhtiön toiminnasta liittyen nyt jo toimintansa lopettaneeseen Koivukeskukseen. Yrittäjistä 17 toivoi yhteydenottoja Kehystä jatkossakin. Virkamiehet saivat paremman palautteen kuin luottamushenkilöt.
- Yrittäjyyden ja yritysten positiivista merkitystä kuntataloudelle eivät kaikki kuntapäättäjät ilmeisesti riittävästi ymmärrä, totesi Kesälahti hankkeen loppuraportissa.

Kehittämistarpeina yrittäjät näkivät muun muassa henkilöstön rekrytoimisen, suurempaa panostusta Ruokolahden markkinointiin, matkailun kehittämiseen ja edistämiseen. Kuusi yrittäjää näki tarpeellisena korjata kuntalaisten asenteita suhtautumisessa venäläisiin matkailijoihin ja vapaa-ajanasukkaisiin.

Yrittäjät toivoivat toimenpiteitä Kehitysyhtiöltä ja kunnalta muun muassa investointi- tai kehittämishankkeiden rahoituksen tukemiseen, vaikuttamiseen verotuksen, työllistämis- ja muun byrokratian keventämiseen sekä aktiivisempaan omaan kuntaan painottuvaan matkailu- asuin- ja sijoitusmarkkinointiin sekä matkailun kehittämiseen. Lisäksi toimenpiteitä toivottiin asiantuntija-apuna yrityksen myyntiin tai sukupolvenvaihdokseen, työntekijöiden rekrytointiin, yrittäjien verkostoitumiseen, Rasilan torialueen sekä Rasilan keskustaajamaan ohjaavien palvelukylttien asettamista Puumalantielle sekä Kuutostielle.

Haastattelujen jälkeen yrittäjien viestit ovat nyt Kehyn käytössä. Aika näyttää, miten Kehitysyhtiö pystyy vastaamaan yrittäjien esittämiin kehittämistarpeisiin. Olisiko se hyvä aloittaa yrittäjien verkostoitumis- ja yhteishengenkohentamishankkeella, jota oli esittänyt kolme haastatelluista yrittäjistä.

Airi Ruokonen