perjantai 15. marraskuuta 2019

.

Kirkonkylän koululla suuri Norppailta

Saimaan Norppaklubi ry järjestää vuosittain jonkin Saimaan alueen kunnan kanssa Suuren Norppaillan. Viime keskiviikkona,  Minna Canthin päivänä, Ruokolahti sai olla tämänvuotisen illan järjestämispaikkana. Ruokolahden kirkonkylän koulun saliin kokoonnuttiin lumipyryn armoilta viihdyttävän ohjelman pariin.

Peruskoululaiset olivat osallistuneet järjestelyihin sekä kilpailleet norppa-aiheisessa piirustuskilpailussa, jonka parhaat palkittiin Suuressa  Norppaillassa. Jopa väliaikakahvilan piparit olivat koululaisten norpan muotoisilla muoteilla leipomia.

Torsti Kuutin seikkailut

Saimaan Norppaklubin sanoin Suuri Norppailta on kaiken kansan juhla, jossa viihteen keinoin mukavalla tavalla muistutetaan koko Saimaan suojelun tärkeydestä. Ruokolahdella saatiin kuunnella hienosti laulavan koululaisten norppakuoron lauluesityksiä, ihmetellä taikuri Janne Mustosen jonglöörishowta ja nähdä elokuva Torsti Kuutin seikkailuista.
Puheenvuoroja käyttivät muun muassa Mika Tonder ja Kimmo Tiilikainen. Ihastusta herätti viidesluokkalainen Emma Kettunen, joka esitti juhlassa yksinlaulua.


Maailman uhanalaisin hylje

Saimaan Norppaklubin tarkoitus on välittää jäsentensä kautta erityisesti lapsille ja nuorille tietoa uhanalaisen hylkeemme elintavoista ja suojelusta. Toimintaa tehdään erikseen ja yhteistyössä muiden luonnonsuojelujärjestöjen, kalastajien, Saimaan seudun asukkaiden, viranomaisten ja tutkijoiden kanssa.

Tällä kertaa Suuressa Norppaillassa oli puhumassa sisävesien norpista tohtori Mervi Kunnasranta. Hän kertoi, että makean veden hylkeitä esiintyy vain viidessä eri järvikokonaisuudessa ympäri maailman. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hyljelaji. Kunnasrannan esityksessä nähtiin myös Juha Taskisen upeita norppakuvia.

Pesäkinosten kasaamista

Juontaja Veikko Kilkki totesi Saimaannorpan olevan erikoinen otus, jota joku kiroaa, joku kiittelee ja joku ihmettelee. Saimaannorppia elää ison Saimaan alueella noin 300 yksilöä. Norppa rauhoitettiin vuonna 1955. Aktiivista saimaannorpan suojelutyötä on tehty jo reilut kolmekymmentä vuotta. Saimaa on osittain rauhoitettu verkkokalastukselta huhtikuulta heinäkuuhun saimaannorpan suojelun vuoksi.

Tänä vuonna suojelutoimena oli myös konkreettisesti kinosten kasaaminen saimaannorppien pesimäalueille lumen vähäisen määrän ja pesimäkinosten puutteen takia. Hyljelajeista vain Saimaannorppa ja Baikalinhylje tekevät syntyessään noin nelililoisen poikasensa suojaksi pesän.

Kantaaottavaa taidetta

Saimaannorppa-aiheisessa kuvataidekilpailussa osallistujamäärä oli kuvataiteen opettajan Pauliina Rouhiaisen mukaan runsas ja osallistujia oli kaikilta Ruokolahden alueen peruskouluilta.  Kilpailu koostui kolmesta eri sarjasta, tekniikoiden ja toteutuksen vaihdellessa eri ikä-ryhmittäin.
Kilpailutöiden taso oli kirjava. Kokonaisuudessaan kilpailuteoksista löytyi Rouhiaisen mukaan huumoria, paikallisuutta sekä kantaaottavaa taidetta.

Norppien rakkaustarina

1.-3.-luokkalaisten sarjassa voiton vei kakkosluokkalainen Tiitus Tynkkynen Virmutjoen koulusta. Palkitussa työssä norppa pulahtaa pintaan ja sen katse herkistää ja herättää suojelevia tunteita. Toiselle sijalle tuli kakkosluokkalainen Miima Matikainen Kirkonkylän koulusta ja kolmannelle sijalle kolmasluokkalainen Aino Venäläinen Vaittilan koulusta.

4.-6-luokkalaisista voitti neljäsluokkalainen Taimi Oinonen Kirkonkylän koulusta. Hänen sarjakuvansa ”Onnen aikaa” kuvaa norppien rakkaustarinaa tunteisiin vetoavasti. Sarjassa toiseksi tuli kuudesluokkalainen Jimi Orava Huhtasenkylän koulusta ja kolmanneksi viidesluokkalainen Jonna Markku Virmutjoen koulusta.

7.-9. -luokkalaisten sarjassa mustavalkoisella sarjakuvalla voitti kahdeksasluokkainen Jonna Ukkonen. Tyylikkään hienostunut sarjakuva korostaa ihmisen merkitystä norppien suojelussa. Arvioijien mukaan teoksen kynänjälki on taidokasta ja varjostustekniikka persoonallista. Toiselle sijalle tuli yhdeksäsluokkalainen Säde Pietilä ja kolmannelle kahdeksasluokkalainen Emilia Häkkinen.

Jaana Hellstén