perjantai 15. marraskuuta 2019

.

Sininen Haapavesi -hankkeen tavoitteena on asumisen ja mökkeilyn laadun säilyminen

Sininen Haapavesi -hankkeessa ovat valmistuneet Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan laatimat Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valuma-alueella sekä metsätalouden vesiensuojelun esite. Molemmat ovat nähtävillä hankkeen verkkosivuilla. Vesiensuojelun yleissuunnitelmassa esitellään yleisesti metsätalouden vesiensuojelukeinoja eri metsänhoidon työvaiheissa, kunnostusojituksen vesiensuojelukeinoja ja - rakenteita sekä vesiensuojelullisesti tärkeitä metsätalousalueita Haapaveden valuma-alueella.

Ruokolahden edustan Saimaan suojeluhanke Sininen Haapavesi käynnistyi loppuvuodesta 2012. Hanketta hallinnoi Imatran seudun ympäristötoimi. Hankkeen tavoitteena on parantaa Haapaveden tilaa. Haapaveden vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jossa veden vaihtuvuus on pieni. Tästä syystä alue on herkkä pilaantumiselle. Alunperin tarpeen vesistön suojelemiseksi nosti esille eräs kesämökkiläinen vuonna 2010 havaittuaan sinilevää, vesikasvillisuuden lisääntymistä sekä puhtaan veden kalakantojen heikkenemistä.

Hankkeen tiedotteessa kerrotaan, että Haapavedellä kuormitusta tulee maataloudesta, metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Maatalouteen on tehty suojelusuunnitelma jo aiemmin. Haapaveden alueella on viime vuosina havaittu myös sinileväesiintymiä. Sininen Haapavesi-hankkeen tavoitteena on, että Saimaan rannoilla olisi jatkossakin hyvä asua, mökkeillä ja kokea.

Virmutjoella suuri suojelutarve

Metsätalouden osalta Haapaveden valuma-alueella merkittävimmät vesiensuojelutarpeet ovat Virmutjoen valuma-alueella ja etenkin joen latvavesillä. Yleissuunnitelmassa on esitelty 16 metsätalousvaltaista aluetta, joilla on erityistä syytä kiinnittää huomiota metsätalouden vesiensuojeluun. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman pohjalta tullaan laatimaan 5-7 kappaletta yksityiskohtaisia vesiensuojelurakennesuunnitelmia,  joista yksi tullaan toteuttamaan Sininen Haapavesi - hankkeen metsätalouden vesiensuojelun mallikohteena.

Ranta-asukas voi suojella vesistöä esimerkiksi pesemällä matot ja pyykit kuivalla maalla, välttämällä fosfaattipitoisia pesuaineita, pesemällä hiuksensa saunassa järven asemasta, kunnostamalla jätevesijärjestelmänsä nykyvaatimusten mukaisiksi, niittämällä vesikasveja ja hoitokalastamalla särkiä katiskalla. Rkl