sunnuntai 17. marraskuuta 2019

.

Leikkiperinne tärkeä osa juuriamme

Ruokolahti-talon tiistai-tarinoissa puhuttiin tällä viikolla leikkiperinteestä. Alustusta oli pitämässä kantava Ruokolahden eukko Virve Niiranen. Hänelle leikkiminen on läheinen aihe monella tapaa ja Niirasilla koko perhe leikkii usein yhdessä.

Tarinoissa käsiteltiin karjalaista leikkiperinnettä, joka on ollut aina hyvin laulu- ja tanssipitoista. Ennen leikkiminen oli myös aikuisten oikeus ja keino muun muassa tutustua vastakkaiseen sukupuoleen, päästä vähän koskettamaankin. Aikuiset ja lapset leikkivät yhdessä työn lomassa, eikä työtä ja leikkiä eroteltu niin tarkasti.

Usein leikkien kautta opeteltiin talon töitä, kuten karjanhoitoa käpylehmien avulla ja metsästystä leikkipyssyillä. Leikkien avulla opittiin myös sosiaalisia taitoja. Leikkikaluja ei ollut valtavaa määrää kuten nykyään, vaan niitä tehtiin kotiympäristön tarpeista itse. Suosittuja ostoleluja olivat esimerkiksi marmorikuulat, nuket ja kukkopillit.

Haasteena opettaa leikit eteenpäin

Nykylapsetkin innostuvat Virve Niirasen kokemuksen mukaan vanhoista leikeistä, ja hän haastoikin vanhemman väen opettamaan entisajan leikkejä jälkikasvulleen. Jos kaikki säännöt eivät ole muistissa, ei se ole niin tarkkaa. Ennenkin leikin säännöt saattoivat muuttua leikittäessä. Myös tarinoiden kertominen eteenpäin on tärkeä tehtävä jokaiselle.

Tarinoidessa esiin tuli muistoja monista leikeistä ja kommelluksista. Kuurupiilon aikana välillä nukahdettiin piiloon ja kepposista oli usein palkintona selkäsauna. Leikeistä muistettiin esimerkiksi nurkkaukko, markan heittäminen tikun juureen, hirsipuu, ritsoilla ampuminen, kuoppapallo, neljä maalia ja viimeinen pari uunista ulos.

Yhteinen leikki vahvistaa keskinäistä sidettä

Tarinoinnin lomassa pohdittiin myös sitä, milloin leikkiminen muuttui hävettäväksi asiaksi. Lapsista kuitenkin on kaikkein mukavinta se, kun omat vanhemmat ja isovanhemmat lähtevät mukaan leikkiin. Yhteinen leikki vahvistaa Niirasen mukaan  keskinäistä suhdetta. Myös ikäihmisille leikit ovat hyviä keinoja ylläpitää muistia.

Leikkiperinne ei ole kuollut, sillä monia perinteisiä leikkejä leikitään usein edelleen koulujen pihoilla. Virve Niiranen toivoikin, että liikuntaleikeistä tulisi isompi osa kouluelämää liikunta- ja välitunneilla.

Lopuksi kaivettiin esiin vielä haitari, ja vaikka kuuluikin kysymys:
- Laitatko sie meidät tanssimaan?,
kaikki lähtivät innolla mukaan leikkimään Oravan pesä -laululeikkiä ja Ystäväni, tuttavani -piirileikkiä. Leikkiperinne on osa historiaamme ja juuriamme. Nykyisessä epävakaassa maailmassa omien juurien vahvistaminen perinteiden avulla on yhä tärkeämpää, evästi vielä kotimatkalle Ruokolahden eukko.
Ensi tiistaina Ruokolahti-talolla kello 14 tarinoidaan aiheesta  Kansanparantajat entisaikaan.

Jaana Hellstén