sunnuntai 17. marraskuuta 2019

.

Kuntarakennevaihtoehtoja esitellään maanantaina kuntainfossa

Kuntarakenneselvittäjät ovat saaneet oman arvionsa Etelä-Karjalan kuntarakennevaihtoehtoista valmiiksi. Vaihtoehtoina nähdään joko yhden tai kahden kunnan malli, mutta kantaa otetaan myös nykymallilla jatkamiseen sekä muihin kuntarakennevaihtoehtoihin. Mukana selvityksessä ovat Imatran seutukunnan kunnat (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala) sekä Lappeenrannan seutukunnan kunnat (Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Luumäki).

Ruokolahden kuntainfossa 1. syyskuuta esitellään kuntarakennevaihtoehtoja perusteluineen kuntalaisille, luottamushenkilöille ja kuntien henkilöstön edustajille. Kuntarakennevaihtoehdoista järjestetään myös kuntalaiskysely. Kuntainfokierroksen jälkeen 30. syyskuuta kuntajakoselvittäjät antavat oman lopullisen esityksensä kuntarakenteesta, jota kuntien valtuustot tulevat käsittelemään syksyn aikana. Kuntien on otettava kantaa asiaan viimeistään joulukuun valtuustoissa. Tavoitteena on, että tuleva kuntarakenne olisi selvillä vuoden loppuun mennessä.

Suurimmat haasteet kuntarakennevaihtoehdoissa liittyvät talouteen ja elinvoimaan. Kuntien talouspaineet ovat lähivuosina merkittäviä, myös Ruokolahdella. Samalla, kun rahaa on vähemmän, kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä. Valtionosuusmuutokset rokottavat kuntien tuloja arviolta noin 27 miljoonaa vuodessa, ja palvelutarpeiden kasvu lisäisi rahoituspainetta noin 15 miljoonalla eurolla. Nämä lisäävät veroprosentin korotuspaineita erityisesti pohjoisissa kunnissa. Ruokolahdella valtionosuusuudistus tuo ison loven kunnan kassaan tulevina vuosina.

Selvityksessä todettiin, että mitä suurempi kunta, sitä vahvempi neuvottelija se olisi niin koti- kuin ulkomaisissa yhteistyökuvioissa ja rahoituksessa. Elinvoiman kehittämisen kannalta yksi kunta mahdollistaisi suurimmat edut, mutta seutukunnittainen kahden kunnan malli olisi helpompi toteuttaa. Pohjana muutoksessa olisi nykyisten kaupunkien rakenteet ja toimintatavat, joihin yhdistetään muiden kuntien toimintaa.
Nykymallilla jatkaminen nähdään myös vaihtoehtona, mutta se tulisi tarkoittamaan yksittäisiä kuntaliitoksia, uusia palveluorganisointeja tai yhteisten palveluiden kokoamista yhdelle uudelle toimijalle. Suuri osa palveluista on maakunnallisia jo tälläkin hetkellä.

Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä ei ota kantaa siihen, mikä kuntarakennevaihtoehdoista olisi paras. Ydinkaupunkiajattelun hän näkee kuitenkin radikaalina.

- Yhä voimakkaammin on tuotu esille ydinkaupunkiajattelua, eli olisi Kutostien ydinvaikutusalue ja ympäryskunnat erikseen. Tässä olisi jako kahteen: kasvu- ja kehyskunnat, joille palvelurakenteen ja elinvoiman kehittäminen olisi kova haaste. Jos pienet kunnat jäävät rakennemuutoksen ulkopuolelle, niin ovatko ne silloin ulkona kasvukäytävästä? Millä sitten mennään eteenpäin? Kasvukäytävä on se, jolla haetaan voimaa ja pysytään matkassa mukana.

Hän huomauttaa, että oli päätös lopulta mikä tahansa, ei mikään kuntalaisen näkökulmasta paljoa muutu.
–Pienissä kunnissa radikaaleimmin muuttuu hallinto – kunnanjohtajat laitetaan muihin hommiin. Muutosta pelätään, mutta kyllä se on niin, että pienten kuntien virkamiehillä se isoin pelko on, Pätilä vitsailee.

Kuntarakenneselvityksestä voi lukea lisää internetsivulta ekkuntarakenne.fi.

Mari Lääperi