perjantai 22. marraskuuta 2019

.

Kuntarakenneselvitys kiinnosti

Maanantaina kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustosaliin kokoontui valtuutettujen lisäksi kolmisenkymmentä kuntalaista kuulemaan selvitysmies Jari Salomaan selostusta kuntarakenteesta.
Salomaa teki kattavan selvityksen tähän asti tehdyistä toimenpiteistä ja siitä, mitä on selvinnyt Etelä-Karjalan maakunnasta. Maakunnan  yhdessäkään kunnassa eivät kriisikunnan raja-arvot ylity. Kuntien palveluksessa maakunnassa on yhteensä 5 500 henkeä. Saman verran työllistävät alueen kuntayhtymät. Maakunnassa koulutus on hyvällä tolalla eri koulutusasteilla. Ongelma on siinä, miten koulutetut nuoret saadaan jäämään maakuntaan.
Etelä-Karjalassa tehdään jo nyt paljon maakunnallista ja seutukunnallista yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa maakunta on edelläkävijä.
Kuntarakenteeseen vaikuttavat muutokset, joita yhteiskunnassa tapahtuu. Nuoret ja lapsiperheet haluavat asua lähellä palveluita, väki pakkautuu suuriin asutuskeskuksiin. Kun väki harvaan asutulla alueella vähenee, miten heille voidaan taata palveluiden säilyminen. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia palvelumuotoja, eikä kehityskulkua voi estää, maalaili Salomaa tulevaisuutta.

Vaihtoehtoja on

Ruokolahden kunnan päättäjät ovat vaikean valinnan edessä päättäessään kunnan tulevaisuudesta. Yksi vaihtoehto on jatkaa nykyisellään yhteistyötä syventäen. Tämä tie johtaisi luultavasti jossain vaiheessa kuntien yhdistymiseen aikanaan.
Koko Etelä-Karjalan kokoisella kunnalla on omat kannattajansa. Silloin syntyisi 132 000 asukkaan kunta, jonka synnyttäminen olisi käytännössä suuri ja haasteellinen urakka.
Yksi vaihtoehto olisi kahden kunnan malli, jossa Imatraan ja Lappeenrantaan liittyisi osa tai kaikki naapurikunnista.  Selvitysmies arveli, että kahden kunnan malli olisi käytännössä helpompi toteuttaa, mutta toisaalta siinä ei saavuteta samoja säästöjä kuin yhden kunnan mallissa.
Vaihtoehto voi olla joku muukin kuin nämä edellä mainitut. Toimenpiteitä kuitenkin Salomaan mukaan tarvitaan, ovatko ne pienten askelten politiikkaa vai onko maakunnassa rohkeutta siirtyä yhden tai kahden kunnan malliin. Salomaa suosittelin tarttumaan neuvotteluyhteyksiin, mikäli niitä syntyy. Hyvä neuvo olisi avata eri kuntien konsernirakenne, mitä kaikkea ne ja niihin liittyvät velat pitävät sisässään. Neuvotteluissa olisi syytä henkilöstön asema, veroprosentti, taksat ja maksut. Kokemuksesta tiedetään, että kuntaliitokset ovat pitkä prosessi. Pikavoittoja on harvoin tarjolla.

Pallo on nyt kuntien päättäjillä. Selvitystyöryhmä antaa oman loppuraporttinsa syyskuun lopussa. Sen jälkeen kuntien on tehtävä päätöksiä.

Selvitysmiehen alustuksen jälkeen valtuustosalissa käynnistyi voimakas keskustelu, jossa  muun muassa arveltiin, että pienet kunnat joutuvat suurten kuntien maksumieheksi. Eksoten aseman vahvistamisesta kannettiin huolta, myös huoli asukkaiden henkisestä hyvinvoinnista nostettiin esiin. Ihmeteltiin myös lisääntyykö alueen elinvoima kuntaliitoksilla, näin ei ainakaan ole käynyt Kouvolan tai Salon seudulla.


Airi Ruokonen