perjantai 15. marraskuuta 2019

.

Päiväperhoset olivat vähissä lämpimästä vuodesta huolimatta

Vaikka Suomessa on ollut viime vuotta lämpimämpää vain vuonna 1938, mennyt perhoskesä oli pitkään jatkuneesta hellekaudesta huolimatta yksi viime vuosikymmenien heikoimpia.
- Päiväperhosista lähes joka kolmas laji oli niukimmillaan
kymmeneen vuoteen, kertoo valtakunnallisesta seurannasta vastaava Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

Jo edelliskesän lopulla oli nähtävissä merkkejä perhoskadosta, jota omalaatuinen talvi ja kevät sekä kesäkuiset lumisateet ilmeisesti täydensivät. Viime kesästä vähenivät eniten sitruunaperhonen, tesmaperhonen ja odotetusti välivuottaan lentänyt metsänokiperhonen. Runsastuneiden kärjestä löytyivät puolestaan etelästä vaeltaneet amiraali ja
ohdakeperhonen.

- Päiväperhoskesän harvoja kotimaisia valopilkkuja olivat
peltovirnaperhonen, virnasinisiipi ja karttaperhonen. Kenties pahimmin romahtivat nokkosperhonen ja keltaniittysilmä, summaa Saarinen.

Heikko perhostulos ei johtunut havainnoinnin puutteesta. Perhostietoja kertyi noin 230 harrastajalta ja tutkijalta, havaintopäivien määrä oli hyvää keskitasoa ja vain vuonna 2010 perhostietojen alueellinen kattavuus on ollut parempi.
Laajan havaintoverkoston myötä seurantaan ilmoitettiin tietoja 106 päiväperhoslajista. Vaikka joukosta puuttui muutama Lapin ja Etelä-Suomen harvinaisuus, tietoja on kertynyt yhtä monesta lajista vain kahtena vuotena aikaisemmin.

Seurantaan jopa saatiin uusi laji kymmenen vuoden tauon jälkeen. Aivan itärajan tuntumassa Parikkalassa nähty heinähiipijä on tavattu Suomesta vain kerran aikaisemmin vuonna 1937.

Pienestä yksilömäärästä huolimatta päiväperhosista kertyi kesällä 2014 kymmenen uutta maakuntahavaintoa yhdeksästä eri lajista. Ensilöydöt painottuivat jälleen pohjoiseen. Esimerkiksi ritariperhonen kirjattiin seurantaan ensimmäisen kerran Kittilän ja Enontekiön Lapista.

Taustatietoja tutkimuksesta

- Vuonna 1991 käynnistynyt seuranta tutkii Suomen
päiväperhoslajiston levinneisyyden ja runsauden muutoksia. Seurannasta vastaavat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sekä Suomen Perhostutkijain Seura.
- Päiväperhosseurantaan on osallistunut 24 vuoden aikana yli 800 harrastajaa ja tutkijaa. Seuranta jatkuu kesällä 2015 ja on kaikille avoin.
- Suomen 122 päiväperhoslajista vakituisia on noin sata ja 14 elää yksinomaan Lapissa. Tällä hetkellä seurannassa on tietoja lähes 4,9 miljoonasta päiväperhosesta.

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti

Heinähiipijä ilmoitettiin seurantaan ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Havainnon taustalla lienevät lajin paikallispopulaatiot heti itärajan takana. Kuva Juha Jantunen