sunnuntai 17. marraskuuta 2019

.

Kotiseutumuseon perustaminen oli kulttuuriteko

Ruokolahti-seuran tiistaitarinoissa oli tällä viikolla aiheena kotiseutumuseo. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta kotiseutumuseon avaamisesta. Manttaalikunnan omistama alun perin lainajyvästöksi rakentama hirsinen rakennus on valmistunut vuonna 1861. 

Museoasia oli ollut esillä jo vuonna 1938 Junnikkalan maamiesseurassa, jossa toivottiin Ruokolahden Maamiesseuran ottavan esiin museon perustamisen.  Tuolloin manttaalikunta suhtautui myönteisesti museohankkeeseen ja seuraavana vuonna tehtiin päätös rakennuksen ottamisesta museokäyttöön. Sota kuitenkin sotki hyvin liikkeelle lähteneen hankkeen. Sotavuosina talteen kerätyt esineet hävisivät ja koko museon perustaminen jäi suurempien asioiden jalkoihin.

Kun museohanke raukesi, uhkasi rakennusta muuttaminen liike- ja asuintaloksi. Silloin puuttuivat kotiseutumuseon perustamisesta kiinnostuneet toden teolla rakennuksen kohtaloon. Etulinjassa museoasiassa toimi Eino Pätilä. Pitäjässä riitti kotiseututyötä, kuntaan oli hankittava jäljennös Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -taulusta. Syntyi ajatus omasta kotiseutuyhdistyksestä, joka ottaisi aktiivisen roolin myös museon perustamisesta. Ruokolahti-seura perustettiin vuonna 1947. Museokokoelmille valittiin hoitajiksi Viljo Lehtola ja Juhani Nuutilainen.

Vuonna 1954 manttaalikunta myi rakennuksen kunnalle ja kunta luovutti sen Ruokolahti-seuran käyttöön museorakennukseksi. Kunta varasi määrärahan rakennuksen sisustus- ja sähköistystöihin.

Seuraavana vuonna kirkonmäellä pidettiin Edelfeltin muistokiven ja kuparireliefin paljastamistilaisuus. Syyskuun neljäntenä päivänä juhlapäivä käynnistyi kirkkoveneiden saapumisella rantaan juhlakuoron laulaessa. Jumalanpalveluksen jälkeen pidettiin Edelfelt-juhla ja sen jälkeen vielä kotiseutujuhla. Museo oli avoinna sunnuntaiaamuisin ja myös jumalanpalveluksen jälkeen. Eino Pätilä toimi oppaana museossa ja museoasioissa olivat mukana myös Elli Lehtola, Riitta Hannikainen, Oiva Huttula ja Arvo Juuti.

Museoesineiden konservointi käynnistyi vuonna 1957. Kahta vuotta myöhemmin seurakunta  myönsi avustuksen vuodelta 1695 olevan vanhan saarnastuolin kunnostukseen. Työtä oli toteuttamassa Hugo Kammonen.

Kun seurakunta täytti 400 vuotta vuonna 1972, pidettiin museota avoinna koko kesän ajan. Kirkkomuseo-osasto järjestettiin juhlavuonna nykyiseen asuunsa. Vuosien saatossa museota on kehitetty muun muassa asentamalla automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Rahahuoneen näyttelyn järjesti Minna Kähtävä-Marttinen. Museoesineitä on luetteloitu Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston avustusten turvin.

Tiistaitarinoissa museosta syntyi vilkas keskustelu, sillä paikalla oli useampi henkilö, jotka olivat mukana 60 vuotta sitten, kun museo avattiin. Museovastaavana toimiva Erkki Huhtanen totesi, että uusia esineitä otetaan vastaan museolle harkintaa käyttäen. Jouko Siitonen totesi, että isoja esineitä seura ei enää voi ottaa vastaan, koska niille ei ole säilytyspaikkaa.

Kotiseutumuseo on tänä kesänä avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11 - 17 välisenä aikana. Kannattaa käydä museossa juhlavuoden kunniaksi.

Airi Ruokonen