torstai 14. marraskuuta 2019

.

Kaakkoisen Suomen kirjanpainajakanta on edelleen voimissaan

 

Alkukesän kirjanpainajan parveilu on ollut voimakasta etenkin Etelä-Karjalassa ja paikoin Etelä-Savossa. Näillä alueilla on kohonnut kuusikoiden kuolemisriski, kerrotaan Metsäkeskuksen tiedotteessa.

Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus tarkkailevat kirjanpainajakantaa  yhdeksällä paikkakunnalla Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Havaintojen perusteella laskennallinen riskiraja, jonka ylittyessä eläviin puihin kohdistuvien iskeymien todennäköisyys kasvaa, on jo ylittynyt Etelä-Karjalassa Rautjärven ja Lappeenrannan havaintopaikoilla.
- Ruokolahden alueella tuhot ovat olleet tänä kesänä vähäisiä, eikä vakavan riskin rajaa ole ylitetty, kertoi metsäneuvoja Erkki Jääskeläinen Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksestä.
Rautjärven vakavimmat tuhot ovat Purnujärvi-Miettilä alueella.

Jääskeläinen totesi, että viimevuotisten kirjanpainajatuhoalueiden läheisyydessä riski on edelleen olemassa. Viileä alkukesä on hidastanut kirjanpainajien parveilua. Yksittäisiä puita, joihin tuholaiset iskivät loppukesästä 2014, on kevään aikana voinut kuivua pystyyn. Näiden läheisyydessä kannattaa tilannetta seurata, kehotti Jääskeläinen.

Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan kuusen tuulenkaadot pois, jos niitä on yli 10 m3/ha. Metsänomistajalle saattaa syntyä korvausvelvollisuus, mikäli kirjanpainajatuhot ovat levinneet tekemään tuhojaan toisten omistamaan metsään. Metsänomistajien kannattaa harkita omaisuutensa vakuuttamista, vakuutus korvaa kirjanpainajien puustolle aiheuttamat tuhot.

Ongelman muodostavat luonnonsuojelualueet, joista puita ei korjata pois. Mikäli tuhoeläimet ovat lähtöisin luonnonsuojelualueelta, voi vahingosta kärsinyt metsänomistaja hakea korvausta valtiolta.

Metsäkeskus on julkaissut kirjanpainajatuhojen torjuntaoppaan yhteistyössä Pohjola Vakuutuksen ja LähiTapiolan kanssa. Opas kehottaa tarkkailemaan varttuneita kuusikoita alkukesästä. Jos järeissä kuusissa esiintyy ruskeaa purua ja pieniä reikiä, kyseessä saattaa olla kirjanpainaja. Vähintään nämä yksilöt tulisi kaataa, mieluummin kuitenkin koko metsäkuvio. Puut tulisi kuljettaa pois metsästä viimeistään 24. päivä heinäkuuta.

Kirjanpainajat iskeytyvät useimmiten valoisilla paikoilla sijaitseviin varttuneisiin kuusikoihin, esim. hakkuuaukkojen reunapuustoon. Tällaiset riskikohteet on syytä käydä tarkastamassa viimeistään nyt. Jos tuhosta on merkkejä, tulisi ryhtyä nopeisiin hakkuutoimenpiteisiin. Näin saadaan pienennettyä kirjanpainajakantaa ja puut vielä kelvollisina käyttöön, todetaan Metsäkeskuksen tiedotteessa.
Kannan kasvun rajoittamiseksi on tärkeää poistaa metsästä tuulenkaadot ja kirjanpainajien asuttamat rungot metsätuholain määräaikoihin mennessä heinäkuun aikana etenkin jos vahingoittunutta puustoa on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla. Määräajat koskevat myös kuusipuutavaran kuljetusta hakkuupaikalta ja välivarastoista.

Mikä on kirjanpainaja?

Kirjanpainaja on puustoa vahingoittava kaarnakuoriainen. Aikuinen on väriltään musta ja n. 4-5 mm pitkä. Toukka on n. 3-4 mm pitkä, mutta jalaton. Toukan ruumis on vaalea ja pää ruskea.

Yleensä talvehtiminen tapahtuu karikkeessa, mutta pieni osa aikuisista kir janpainajista talvehtii tyvikaarnan alla. Parveilu alkaa touko- kesäkuun aikana, kun ilman lämpötila on + 18-20 °C ja maan lämpötila yli + 9 °C.

 Kirjanpainajaurokset iskeytyvät yleensä tuoreeseen kuusipuutavaraan, mutta joukolla ne voivat myös hyökätä terveiden kuusien kimppuun. Metsässä kasvavista kuusista uhreiksi joutuvat todennäköisimmin valoisissa paikoissa olevat puut, heikentyneet pystypuut, lumenmurrot ja tuulenkaadot.

Urokset houkuttelevat naaraita luokseen erittämällä feromoneja, eräänlaista kemiallista houkutinta. Jokainen naaras kaivertaa pitkittäissuuntaisen emokäytävän, jonka laidoille naaras laskee munansa. Munista kuoriutuvat toukat nakertavat nilakerrokseen omat käytävänsä, jossa ne koteloituvat. Lyhyen koteloitumisajan jälkeen kirjanpainajat kuoriutuvat.

Tuhoja kirjanpainaja aiheuttaa mukanaan kuljettamallaan sinistäjäsienillä ja toukkien nilan syönnillä. Jos nilakerros on syöty kokonaan puun ympäriltä, katkeaa latvuston ravinteiden saanti ja puu kuivuu.

Kirjanpainajan tuhoja voi vähentää poistamalla huonokuntoiset puut, kuljettamalla tuore kuusipuutavara pois tai pyyntipuilla. Jos kuusipuutavaraa ei ole mahdollista siirtää, voi sitä suojella huolellisella peittämisellä, sadettamalla kahden kuukauden ajan tai torjunta-aineilla. Pyyntipuu on noin kaksi metriä korkea kuusitukki, joka sijoitetaan vähintään 20 m päähän suojeltavista puista. Puuhun laitetaan feromonia, joka houkuttelee naaraita. Pyyntipuun olisi hyvä olla kuorittu tai se on käsiteltävä kasvinsuojeluaineilla.

Vahinkoja voi vähentää suosimalla kirjanpainajan luonnollisia vihollisia ja välttämällä kuusen viljelyä liian kuivilla paikoilla.

Airi Ruokonen

Lähteet: Metsäntutkimuslaitos Metla, Viherpiha