torstai 4. kesäkuuta 2020

.

Vapaa-ajan asuntojen paloturvallisuuden omavalvonta jatkuu osassa kunnan aluetta

Vapaa-ajan asuntojen osalta palotarkastusvälit ovat vaihdelleet eri vuosikymmenten turvallisuusnäkemysten mukaisesti 1- 20 vuoden välillä. Kun pelastuslaki tuli uudistettuna voimaan heinäkuussa 2011, se antoi pelastuslaitoksille mahdollisuudet arvioida valvontatoimenpiteitä ja niiden aikaväliä kohteiden muodostaman turvallisuusriskin perusteella. Arviointityön tuloksena ovat pelastuslaitokset ympäri maata ottaneet käyttöön pientalojen omavalvontajärjestelmän.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella omavalvontajärjestelmä otettiin käyttöön 2012 Parikkalassa ja 2013 sitä käytettiin jo koko maakunnan alueella. Tänä vuonna omavalvontakohteita on noin 5000 kpl joista noin 1500 on vapaa-ajan asuntoja. Ruokolahdella omavalvontaa lisätään vaiheittain, ensi vuonna vuorossa on Utula-Kietävälän alue, seuraavana vuonna Syyspohjan alue. Kolmena seuraavana vuonna aluetta laajennetaan alueille Torsantaka, Pohjalankila, Virmutjoki ja Tarkkola. Tänä keväänä kohteena on suurin osa Äitsaaren alueesta.

Omavalvontajärjestelmä ei poista pelastusviranomaiselta valvontavelvoitetta. Pelastusviranomainen tekee kohteen riskiarvion saamansa asukkaan täyttämän omavalvontalomakkeen perusteella. Tietyt puutteet kohteessa aiheuttavat siihen palotarkastuksen esim. halkeamat savuhormissa.

Kiinteistön omistajan kannalta omavalvontamenettelyä voidaan pitää veroilmoituksen tapaisena velvollisuutena.

- Asumisen turvallisuus vastuutetaan niille, jotka kiinteistöä käyttävät, totesi palomestari Yrjö Saastamoinen. Palovaroitin on oleellinen osa turvallisuutta.

Kyse kansalaistaidoista

Vapaa-ajan asunnoissa palo- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttavat ratkaisut ovat yksinkertaisia ja omistajan tai asukkaan kannalta helposti hallittavia. Tarpeellisten ja lakisääteisten huolto- ja kunnossapitoon kuuluvien toimenpiteiden tietäminen ja hallitseminen kuuluu olennaisesti kiinteistönomistajan ja haltijan perustaitoihin. Näihin kansalaistaitoihin kuuluu myös paloturvallisuuden ylläpito ja arviointi. Kiinteistön paloturvallisuus on osa sen asumisturvallisuutta. Nuohoojat tekevät paloturvallisuuden tarkkailua työnsä ohessa. Vapaa-ajanasunnoissa nuohous tulee suorittaa kolmen vuoden välein, vakituisissa asunnoissa vuoden välein.

Omavalvonnassa on kyse asukkaan omatoimisesti suorittamasta tarkastuksesta, josta asukas toimittaa täytetyn omavalvontalomakkeen pelastuslaitokselle. Omavalvonta käynnistyy siitä, kun pelastuslaitos lähettää omavalvontaan liittyvän kirjeen vapaa-ajan kiinteistön omistajalle kotiosoitteeseen osoitettuna. Kirje sisältää kaksiosaisen itsejäljentävän omavalvontalomakkeen, pientalon paloturvallisuusoppaan, saatekirjeen ja palautuskuoren.
- Tarkoitus on, että lomakkeessa olevat tiedot käydään tarkastamassa fyysisesti paikan päällä ulkoa sekä sisältä, ei kotisohvalla istuen, muistutti Yrjö Saastamoinen.

Erityisen tarkistamisen paikka on osoitenumerossa, jonka on oltava selkeästi näkyvissä tarvittaessa vaikka mökkitien alkupäässä. Mikäli numero ei ole tiedossa, sen saa selville kunnan rakennusvalvonnasta.

Omavalvontalomake on helppo täyttää. Pelastusviranomaiselle merkitty omavalvontalomake palautetaan vastauskuoressa ja lomakkeen toinen osa jää dokumentiksi kiinteistöön. Vastausaikaa on 30 päivää kirjeen saapumisesta. 

Jos kiinteistössä tulee omavalvontalomakkeen perustella suorittaa palotarkastus, se on ilmainen. Mikäli omavalvontalomake jää ilman hyväksyttävää perustelua palauttamatta on Etelä-Karjalan pelastuslautakunta määrännyt valvontakäynnin maksulliseksi ja sen kustannus on 52 euroa.

Vapaa-ajan asuntojen omistajat osassa Äitsaaren aluetta ja Rautjärven aseman sekä Pirholan alueelle ovat saaneet omavalvontakirjeet toukokuun loppupuolella. Vastuu omavalvonnasta on siirtynyt näiden kiinteistöjen omistajille. Lisätietoja voi tarvittaessa kysyä pelastuslaitoksen neuvontanumerosta 05 616 7020.

Lähde Etelä-Karjalan pelastuslaitos