torstai 4. kesäkuuta 2020

.

Muutokset metsänhoidossa ovat olleet suuret

 

Metsä kiinnostaa suomalaisia, se sopi hyvin myös Tiistai-tarinoiden aiheeksi. Ruokolahti-Seura oli kutsunut Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Kimmo Hanhisalon alustamaan aiheesta. Tässä tarinatuokiossa keskityttiin laveasti suomalaiseen metsän historiaan ja keskusteluissa nousivat esiin erityisesti kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhot.

Suomi on Euroopan metsäpeitteisin maa. Suomessa on suotuisat olosuhteet pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle Golf-virran ansiosta. Maamme metsien kasvu on vuosittain 100 miljoonaa kuutiota. Metsästä otetaan satoa 60 - 70 miljoonaa kuutiota vuosittain.

Kaskiviljelyä harjoitettiin maamme alueella vuosituhansien ajan. Se oli liikkuvan väestön tapa hankkia leipää ja elantoa. Isojaon jälkeen maanomistusolot vakiintuivat, kun kruunun maat jaettiin asukkaiden käyttöön. Kaskiviljely jatkui etenkin näillä seuduilla melko myöhään. Joku paikalla olleista muisti, että laidunmaita oli kaskettu vielä 1930-luvulla. Nykyisin yksityiset ihmiset omistavat metsistä yli 60 prosenttia, valtio 26 ja yhtiöt ja muut vastaavat reilun 10 prosenttia.

Terva oli ensimmäinen metsästä saatu vientiartikkeli. Tervan polttoa harjoitettiin erityisesti pohjoisessa Suomessa ja rannikkoseudulla, josta terva saatiin laivattua asiakkaille. Vesivoimalla toimivia sahoja on meillä ollut vuosisatojen ajan. Höyrysahat otettiin käyttöön 1850-luvulla. Metsää hakattiin melko surutta sahojen tarpeisiin. Lisäksi kaskeaminen ja tervanpoltto tekivät metsistä melkoisia raiskioita, parhaimmat puut otettiin käyttöön.

Tarvittiin laki metsien suojelemiseksi. Metsää älköön hävitettäkö, todettiin laissa. Sen sijaan metsää on uudistettava. 1860-luvulla käynnistyi Evolla metsäammattilaisten koulutus, samaan aikaan aloitettiin metsäntutkimus. Metsän taloudellinen arvo ymmärrettiin teollisuuden kannalta.

Metsälaki ohjaa toimintaa edelleen ja sitä on uusittu vuonna 1997. Uudenlain mukaan monimuotoisuuden salliminen tuli voimaan. Nyt on mahdollista kasvattaa metsää, jossa on eri-ikäisiä puita. Ongelmana ovat korjuun aiheuttamat vahingot ja taimien syntymisessä ei ole varmaa, että kasvuun pääsee se puulaji, jota halutaan kasvattaa.

Kimmo Hanhisalo totesi, että hänen 30 vuotta kestäneen uransa aikana muutokset metsänhoidossa ovat olleet suuret. Digitalisaatio on tullut osaksi metsäammattilaisen arkea. Puhumattakaan korjuupuolesta, josta kannattaa tarinoida toisen kerran.

Muisteluja

Paikalla olleet muistelivat, että Ruokolahdelta on viety polttopuita Pietariin. Sipiniemen kärjessä oli laituri, josta puut lastattiin pieniin aluksiin. Puut kuljetettiin  Saimaan kanavan kautta Pietariin. Sota-aikana tarvittiin paljon polttopuuta sekä pilkettä häkäpönttöautoihin. Nykyisen Rantaharjun kupeessa toimi August Heinon pilketehdas, joka valmisti autoja varten pilkettä. Taloilla oli velvollisuus toimittaa puutavaraa tähän tarkoitukseen. Mottitalkoihin saivat osallistua kaikki kynnelle kykenevät. Tekijöille jaettiin rintakoruna käytettävää mottikirvestä kiitokseksi uurastuksesta.

Airi Ruokonen