maanantai 1. kesäkuuta 2020

.

Hiihtäen halki Suomen on yksi Suomi100-tapahtumista

 

Sunnuntaina viides päivä kuluvaa kuuta lähti Virolahdelta hiihtäen liikkeelle 30 hengen joukkue päämääränään Jäämeri. Aikaa tälle noin 1800 kilometrin matkalle on varattu 33 päivää. Keskimäärin yhden päivän hiihtomatka on 55 kilometriä, mutta lepopäivinä matkaa tehdään vain 40 kilometriä, toisina päivinä matkaa kertyy yli 80 kilometrin verran, kertoi retken puuhamies Paavo Immonen Sulkavan Hiihto- ja Souturetket Oy:stä.

Ruokolahdelle retkikunta saapui tiistaina, majoitus ja ruokailu oli varattu Jaakkiman kampukselta. Hiihtäminen on suunniteltu moottorikelkkareittejä hyväksi käyttäen, tarvittaessa suksitaan järvien jäillä. Hiihtäjillä on syytä olla vähintään kolme paria suksia mukana ja alkumatkasta kannatti ottaa huonoin pari esiin, sillä lumitilanne rannikkoalueella ei ole kovin hyvä.

Kolmenkymmenen hiihtäjän joukossa on kahdeksan naista. Mukana on osallistujia Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Sveitsistä, Kanadasta, Englannista, Venäjältä, Sloveniasta sekä USA:sta. Retkikunta lähti liikkeelle kahdessa erässä. Matkalla on mukana huolto-auto huoltokuljetuksia varten. Matkan vaivoihinkin on varauduttu, kummassakin ryhmässä on mukana lääkäri ja tarpeelliset ensiapuvälineet. Hiihtäjien keski-ikä on yli 60 vuoden. Nuorin koskaan osallistunut on ollut 35 vuoden ikäinen. Työelämässä olevien on vaikea saada aikaa yli kuukauden kestävään ponnistukseen.

Monenlaiset majapaikat

Juhlavuoden Hiihto halki Suomen on järjestyksessä kahdeksas. Tapahtuma sai alkunsa, kun Paavo Immonen hiihti reitin yksin vuonna 1998 täytettyään 50 vuotta. Myöhemmin hän osallistui hiihtoon Kuusamosta Tornioon, siellä kävi ilmi yksi tehty matka, josta toiset hiihtoon hurahtaneet innostuivat. Aikansa Paavo mietti, kunnes kahden vuoden kuluttua hän ryhtyi kasaamaan porukkaa ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna noin puolet on ensikertalaisia, yksi on ollut mukana joka kerta, yksi hiihtäjä kuusi kertaa osa on ollut mukana muutaman kerran.

Pitkällä reitillä halki Suomen majapaikkoja ja muonitusta löytyy monenlaisia tämän kokoiselle ryhmälle varusteineen. Useita öitä vietetään kouluilla lattiamajoituksessa, maatilamatkailupaikoissa vietetään muutama yö. Muutama yö nukutaan hotellissa. Raatteessa on entinen rajavartioasema yösijana. Kaksi yötä seurue viettää kirkossa. Ilomantsissa, Naarvan kirkossa ja Kuivajärvellä tsasounassa, jossa pidetään ortodoksinen iltahartaus. 
- Urkuparvella nukuttaa hyvin, totesi Paavo Immonen. Erityisesti ulkomaalaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan näihin iltatilaisuuksiin.

Päivät hiihdetään, illalla saunotaan, nautitaan ateria ja huolletaan suksia. Aamulla on syytä syödä kunnolla, jotta jaksaa taas lykkiä.

Kun matkaa on taivallettu lähelle kahtatuhatta kilometriä ja aikaa taipaleeseen käytetty 33 päivää, häämöttää edessä Jäämeri. Sitä ei tyydytä pelkästään ihailemaan, vaan päälle päätteeksi pulahdetaan Jäämereen uimaan.

Kahdeksas kerta

Seija Sauru Ilmajoelta on mukana kahdeksatta kertaa. Syynä on yksinkertaisesti se, että hän tykkää hiihtää pitkiä matkoja. Valitettavasti Pohjanmaalla lunta on vähän, ennen matkaa alla oli vain sata hiihtokilometriä. Matkalla näkee myös Suomea erilaisesta näkökulmasta. Samoja maisemia ei näe autolla ajaessa. Seija Sauru on nyt eläkkeellä, kuukauden reissu onnistuu hyvin. Työssä ollessaan hän otti retken ajaksi talviloman ja sen jatkoksi kesäloman. Tämä sopi työnantajalle. Tälläkin matkalla on useamman kerran mukana olleita, vuosien saatossa on ystävystytty. Hiihtäjän pitävät yhteyttä toisiinsa myös hiihtojen välillä.

Airi Ruokonen