torstai 4. kesäkuuta 2020

.

Virpi Sikiö sai Vuoden sukukirja -tunnustuksen

Virpi Sikiön kirjoittama ja kustantama teos Sikiön sukua Ruokolahdelta sai Suomen Sukututkimusseuran vuoden 2016 Vuoden sukukirjan tittelin. Valintaperusteluissa Sukututkimusseura toteaa, että kirja on huolellisesti tehty, se sisältää nimi- ja numerotiedon lisäksi myös kuvia sekä kertomuksia suvusta ja sen henkilöistä. Lisäksi kirjan todetaan edustavan tyyliltään varsin perinteistä sukukirjamallia.

Viime vuonna valmistuneita sukukirjoja oli lähetetty arvioitavaksi kaikkiaan 60 kappaletta. Sukututkimusseuran mukaan osallistujien kirjo oli sekä sisällöltään että ulkoasultaan varsin lavea. Raati painotti sekä sisältöä että sukututkimuksellisia ansioita, kuten tutkimusotetta. Raadin mielestä myös kirjan luettavuus, informatiivisuus sekä ulkonäön tyylikkyys olivat tärkeitä.

Tänä vuonna Virpi Sikiön kirja täytti raadin odotukset. Kirja on kooltaan massiivinen, se painaa 3,2 kiloa, siinä on 857 sivua ja 2500 sukutaulua. Raadin mukaan pienempikin riittäisi hyväksi sukukirjaksi. Valinta ei tarkoittanut sitä, että kirjan täytyy olla näin massiivinen, jotta se voittaisi palkinnon.  Kirjan taittamisen oli tehnyt Yliveto -niminen yritys Jyväskylästä.

Suku harrastuksena

Virpi Sikiö on pitkän linjan sukututkija, hän tekee sukututkimusta perusteellisesti tutkien myös sukujen äitilinjaa. Tästä hän on saanut kiitosta osakseen. Tyttärillä on oma merkityksensä sukujen historiassa. Kirjan voi lukea, vaikka ei Sikiön sukuun kuuluisikaan. Sivuilta löytyy paljon tuttuja ruokolahtelaisia.

Nyt palkitun kirjan taustalla on vuosien sukututkimus ja suuri määrä työtä tarinoiden kokoamisessa ja kuvien skannaamisessa. Välillä meinasi jo usko loppua, niin suuri oli työmäärä. Luonteeltaan Virpi on perusteellinen, hän pyrki tekemään kaiken mahdollisimman huolellisesti. Kun kirja lähti painoon, totesi Virpi, että ei tullut ainakaan vuoden sukukirjaa! Toisin kuitenkin kävi. Sikiön sukua Ruokolahdelta -teos vakuutti Sukututkimusseuran nelihenkisen raadin.

- Uskon vielä perinteiseen sukukirjaan, sanoi palkittu Virpi Sikiö. Ennen kuin päästään sukukirjaa tekemään, on tarvittu suunnaton määrä työtä suvun tutkimisessa. Se on osaamista vaativa laji, eikä ole hätäisen ihmisen hommaa. On osattava lukea vanhoja käsialoja, on osattava ruotsin kieltä. Nykyisin paljon sukujen tietoja on saatavilla internetistä, kirkonkirjojen selaaminen on vähentynyt. Sitäkin on vielä tehtävä.

Sukutaulujen lisäksi kirjaan tarvitaan tarinoita ja kuvia. Usein näiden kokoaminen tuntuu olevan liian myöhäistä, kuulijat ja kertojat ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Toisaalta koskaan ei ole liian myöhäistä kerätä tietoa. Tämäkin päivä ihmiset  iloineen ja suruineen ovat jo huomenna historiaa.

Kun edellisen kerran vierailin Virpin kotona, oli yksi huone täynnä kirjalaatikoita. Nyt Sikiön sukua Ruokolahdelta -kirjaa on jäljellä enää pieni erä. Hyvä niin, sillä Virpi teki kirjan omin kustannuksin. Nyt hän arvelee, että sijoitetut eurot on saatu suurin piirtein takaisin, mutta palkkaa ei tästä suuresta urakasta käteen kuitenkaan jää. Se ei tosin ole ollut Virpin tavoitekaan. Hän on tehnyt kirjan rakkaudesta sukuun ja rakkaudesta Ruokolahteen.

Kirjaa voi tiedustella Virpiltä numerosta 0400 3750 41 tai sähköpostiosoitteesta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Airi Ruokonen