torstai 21. syyskuuta 2017

.

Ruokolahden Metsänkävijät 60 vuotta Seurassa mukana myös nuoria metsästyksen harrastajia

Viime viikon lauantaina Ruokolahden Metsänkävijät kutsuivat jäseniään, maanomistajia sekä yhteistyökumppaneita Hörkkölän metsästysmajalle juhlimaan 60 vuotta täyttävää yhdistystä sekä viettämään tämän vuoden hirvipeijaisia. Kutsu oli kuultu, puolen päivän aikaan metsästysmajan kaikki istumapaikat olivat täynnä.

Tilaisuuden avasi seuran nykyinen puheenjohtaja Risto Nevalainen. Metsästysseuran syntyyn aikanaan vaikutti halu päästä eroon villistä metsästyksestä. Seuran jäsenyys perustuu maanomistukseen. Nevalainen kiitti paikallisia maanomistajia, jotka ovat mahdollistaneet metsästyksen sekä riistanhoidon alueella jo vuosikymmenien ajan. Seurassa toimii myös nuoria metsästyksen harrastajia, joten toiminta lienee turvattu myös tulevaisuudessa.

Yhdistyksen historiasta

Puheenjohtajana sekä sihteerinä pitkään toiminut Erkki Nevalainen kertoi yhdistyksen historiasta. Kaksi perustajajäsentä on edelleen elossa, Joel Vainikka ja Kalevi Hikipää. Joel Vainikka oli paikalla juhlassa, Hikipää siirtyi myöhemmin naapuriseuran Kaiturin Erän jäseneksi.

Ruokolahden Metsänkävijät ry:n perustamiskokous pidettiin 17.11.1957 Pentti Vennon talossa Heinärikkilässä. Alussa yhdistykseen liittyi 14 jäsentä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Ahti Vento, sihteeri Aarne Nevalainen. Pari ensimmäistä vuotta kului erilaisissa järjestelytöissä, muun muassa maa-alueiden vuokrasopimusten teossa. Ensimmäisen kerran hirvimetsälle päästiin vuosi perustamisen jälkeen, riistanhoitotyö käynnistyi kahden vuoden kuluttua. Hirvenmetsästys on jatkunut katkeamatta alkuajoista lähtien ja riistanhoitotyö on edelleen seuran tärkein toimintamuoto. Hirvenmetsästyksessä seura on tehnyt yhteistyötä naapuriseurojen kanssa jo 1970-luvulta lähtien. Karhujen metsästys käynnistyi 1990-luvulla.

Metsänkävijöiden maa-alue sijoittuu Kuutostien, rautatien ja Kirkkojen välisen tien tuntumaan. Tultaessa 1960-luvulle seuran rajoja merkattiin opastauluilla. Ensimmäisten toimintavuosien aikana ulkopuolinen metsästys oli saatu kuriin.

Seuran toiminta vakiintui vuosien saatossa, tehtiin hirvilaskentaa, metso rauhoitettiin ja koulutettiin hirvenmetsästäjiä, pidettiin linnunpönttötalkoita koululaisille. Vuonna 1984 metsästysseura osti Hörkkölän kylästä V. Vainikan perikunnalta kiinteistön metsästysmajaksi. Neljä vuotta myöhemmin maja kunnostettiin talkoovoimin sisältä ja ulkoa, lisäksi kunnostettiin aitta ja kaivo. Vuonna 1993 seuran jäsenet rakensivat grillikodan, joka sai nimekseen Paukku. Uuden ajan vaatimusten mukainen jahtikuuri kylmätiloineen rakennettiin vuonna 2000. Tarvittavat kalusteet ostettiin Asemanseudun K-kaupasta, joka lopetti toimintansa.

Seuran puheenjohtajina ovat Ahti Vennon jälkeen toimineet Paavo Partinen, Raimo Partinen, Erkki Nevalainen, Timo Partinen, Jarkko Nevalainen ja nykyisin Risto Nevalainen. Ruokolahden Metsänkävijöiden edustajista Timo Partinen ja nykyisin Jarkko Nevalainen ovat toimineet Ruokolahden-Imatran Riistanhoitoyhistyksen puheenjohtajina.

Riistaneuvoston tervehdys

Veikko Kovanen toi tilaisuuteen Suomen Riistaneuvoston tervehdyksen, tuliaisina tuore Metsästäjän opas, lainopillisia tietoja kaikkien jäsenten käyttöön. Riistaneuvosto on riistahallintoa hoitava elin. Juhla oli oiva tilaisuus tiedottaa muutoksista, joita on tullut tai tulossa metsästykseen. Jousiampumakokeen suorittanut voi metsästää jousella esimerkiksi villisikaa, metsästyskortti on esitettävä pyydettäessä, hirvieläimen metsästysluvan myöntämiseen tarvitaan tuhannen hehtaarin alue, eikä ravintohoukuttimia saa käyttää, jos alueellisesti näin päätetään. Metsästystä voidaan tulevaisuudessa rajoittaa myös kuntakohtaisesti. Tässä muutamia esimerkkejä metsästyslain ja -asetuksen muutoksista.

Kovanen toi esiin myös metsästyksen muutokset vuosikymmenien saatossa. Ajoneuvokalusto on nykyisin apuna metsästyksessä ja metsäautoteiden rakentaminen auttaa kulkemaan maastossa entistä paremmin. Yhteydenpitoon huutamisen sijaan on käytössä uusinta tekniikkaa, tieto kulkee metsästäjältä toiselle hyvin nopeasti. Kovanen pohti, että onko tekniikkaa jo liikaa? Onko fyysinen puoli jäänyt pois metsästyksestä?

Seuran hallinnossa tekniikka on hyvä asia, totesi Kovanen. Esimerkiksi vuokrasopimukset on tallennettu sähköiseen muotoon. Suurpetoseuranta gps-laitteiden avulla on myös kehitystä parempaan suuntaan. Pantasusien seuranta on estänyt metsästyskoirien menetyksiä.

Entä sitten metsästys aiheena sosiaalisessa mediassa. Veikko Kovanen kyseli, että voiko sitä hallita, vai hallitseeko se metsästäjiä? Rehvakkaat kirjoitukset ja kuvat ylisuurista saaliista vaikuttavat metsästyksen arvostukseen epäedullisesti, totesi Kovanen.

Riistanhoitoyhdistyksen tervehdyksen toivat varapuheenjohtaja Jorma Hänninen ja toiminnanohjaaja Hannu Kurki. Ruokolahden Metsänkävijät saivat kiitosta hyvin hoidetusta työstä, muun muassa haulikkoradan valvontavuorojen napakasta hoidosta sekä kahdesta puheenjohtajasta, jotka ovat tästä seurasta kotoisin.

Palkitsemisia

Suomen Metsästäjäliiton pronssisen ansiomerkin saivat Tiina Juuti, Markus Nevalainen, Mika Nevalainen ja Juha Virolainen. Seura muisti ruusun kera paikalla ollutta perustajajäsen Joel Vainikkaa, joka on ollut mukana seuran toiminnassa vuokraamalla maansa ja tekemällä riistanhoitotyötä. Vainikan mielestä haittaeläinten loukuilla pyytäminen on tärkeää työtä. Vuosittaisen kiertopalkinnon sai pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Nevalainen.

Usean naapuriseuran edustajat kävivät onnittelemassa juhlivaa seuraa. Yhteistyö on tärkeää, riistaeläimet kun eivät tunne seurojen rajoja.

Alkuun sijoitettu juhla herätti mukavasti ruokahalua. Grillikota Paukussa hautunut hirvikeitto maistui ja mukavia muistoja vuosien varrelta mahtui kauniiseen lauantai-iltapäivään.

Airi Ruokonen