keskiviikko 21. helmikuuta 2018

.

Eskarilaisten mietteitä presidenttiydestä

   - Tasavallan presidentin vaali, ensimmäinen vaali 2018, esikouluikäinen Viivi lukee tabletin ruudulta, jossa on kuva äänestyslipusta.
Ympärillä kuuntelevat toiset eskarit arvelevat, että lippuun voisi kirjoittaa oman nimen.
- Tai syntymäajan, vieressä oleva lapsi jatkaa.
 - Ja syntymävuoden.
Joku ehdottaa iän kirjoittamista tai sitä, mitä on saanut lahjaksi. Yksi eskareista ehdottaa varovasti, että kirjoittaisi presidentin nimen tai sen ketä haluaa äänestää.
Pienellä avustuksella lapset keksivät, että lipukkeeseen laitetaan presidenttiehdokkaan numero, joita aiemmin ryhmän kanssa oli katsottu ehdokkaiden kuvista.
 
Oikean vastauksen löytäminen ei kuitenkaan ole oleellista, sillä nyt ollaan Ruokolahden päiväkodin liikuntasalissa kuulemassa, millaisia ajatuksia eskariryhmien Vanamojen ja Suopursujen ryhmissä presidentinvaaleista liikkuu.
- Näin ne ehdokkaat juttelemassa tv:ssä. Ne jutteli presidentinvaaleista ja sitten siinä puhuttiin sodasta,  Suopursut-ryhmän Matias kertoo koti-illastaan.
Selviää myös, että osa lapsista on katsellut kuvia peukkua näyttävästä Sauli Niinistöstä.
- Minä en ole vielä äänestänyt, Onni kertoo.
Suurin osa lapsista on tietoisia, ettei heillä ole vielä äänioikeutta. Lapset ovat epäröiviä miettiessään, voisiko asia olla toisin.
- On se aika hyvä asia, koska kukaan meistä ei tunne montaa nimeä,  Joonatan sanoo ja viittaa siihen, ettei ryhmässä tunnisteta presidenttiehdokkaiden kuvista muita kuin istuva presidentti.
Ja Paavo. Jonka sukunimi on kuitenkin hukassa.
- Se on pesusieni! ryhmässä hihkaistaan ja nauru valtaa tilan.

Ja Paavo. Jonka sukunimi on kuitenkin hukassa.
- Se on pesusieni!

Vanhojen presidenttien kuvia on katseltu ryhmässä jo viime vuoden puolella. 12 naamasta tunnistetaan äkkiä yksi toinenkin nimi.
- Tarja Halonen! lapset hihkaisevat.
- Se tais olla Suomen eka presidentti, lapsijoukosta arvellaan.
Sitten pohditaan yhdessä naamakuvia katsomalla, voisiko näin olla.
- Mie katon, kuka näyttää vanhimmalta, yksi eskaritytöistä tokaisee ja lapset pääsevät miettimään, ovatko kaikki presidentit vielä elossa.
- Jotkut on vielä elossa. Yksi presidentti oli lomalla ja sit se kuoli. Joku...Joonas. Joku semmoinen.

Presidentin tehtäväksi lapset määrittelevät tärkeiden juttujen päätöksien tekemisen, esimerkiksi päätöksenteon rakennuksien rakentamisesta. 
- Presidentti presidenttailee, lapsijoukosta tiivistetään ja nauretaan päälle.
Lapset arvelevat presidentin työmäärän olevan melko suuri. Lapsia mietityttää, kuka sitten käskee, kun presidentti menee kotiin.
- Mie haluaisin, että Sauli Niinistö menis lomalle, ettei sen tartteis koko ajan tehdä töitä, eräs eskaripojista tuumailee.
Presidentin tehtäväksi lapset näkevät myös sovittelun. Matias käyttää esimerkkinä riitatilannetta, jossa toinen haluaisi samanlaisen kellon kuin jollain toisella.
- Jos presidentti näkisi sitä riitaa. Niin jos sillä olisi rahaa sen verran, että se voisi antaa sille toiselle sellaisen samanlaisen kellon.
Toinen lapsista huomauttaa, että jos antaisi hienomman kellon, niin sitten tulisi taas riitaa.

Yksi presidentti oli lomalla ja sit se kuoli. Joku...Joonas. Joku semmoinen.

Tasapuolisuuden periaate korostuu lasten puheissa. Ruokolahden päiväkodissa demokraattinen toiminta näkyy eskareiden toimintaperiaatteissa. Lasten arkisten itse tekemien päätösten lisäksi ryhmässä on olemassa niin kutsuttu palkkapäivä,  jolloin lapset saavat äänestää toisten ehdotuksia päivän tekemisiksi.
Ehdotuksista toteutuneita ovat muun muassa elokuvapäivä, lelupäivä, ei nukuta päivä ja metsäpäivä. Pitsapäivän toteutumista vielä odotellaan.
Äänestämisessä on käytetty samaa tekniikkaa kuin presidentinvaalien äänestyksessä.
- Ne on tehty salaa. Kukaan toinen ei nää eikä kuule, lapset kertovat.
- Meillä päiväkodissa ei ole vielä presidentinvaaleja käsitelty, mutta Suomi100 -teeman aikaan puhuttiin presidenteistä ja pohdittiin, mitä presidentti tekee ja keskusteltiin vaalisalaisuudesta miksi se on, ryhmän opettaja Satu Törmä kertoo.

Tervehdykset ja kuulumisten kyselyt ovat ryhmäläisten joukossa suosituimpia asioita, joita presidentille haluttaisiin sanoa.
Myös presidentin ikä tahdottaisiin saada selville.
- On varmaan yli kakskyt vuotta, osa lapsista arvelee.
 - Haluaisin tietää hänen osoitteen. Kävisin kylässä, kertoo Joonatan.
Presidentistä puhuessa lasten kanssa nostavat lapset oma-aloitteisesti esille myös ulkopoliittiset asiat.
- Jos tulisi presidenttien kokouksia, niin ne presidentit voisi tehdä yhdessä päätöksiä,  Joonatan tuumaa.
Lasten kädet nousevat pystyyn, kun kysymys kuuluu, kannattaako äänestää. Lasten mukaan niin saadaan valittua uusi presidentti - tai sama.

Vaikka muita presidenttiehdokkaita kuin istuvan presidentin nimeä ei juuri tunneta, tuntuvat lapset olemaan valmiita antamaan muillekin mahdollisuuden päästä valtionpäämieheksi.
- Uusista presidenteistä tuntuis aika kivalta, että pääsis presidentiksi.
Hyväksi presidentiksi Ruokolahden eskarit kokevat sellaisen henkilön, joka tekisi oikeita päätöksiä.
- Sellaisia että muutkin olisivat samaa mieltä.

Terhi Komulainen