torstai 26. huhtikuuta 2018

.

Virve Niiranen rakastaa työtään, eläimiä ja luontoa

Elämää Ruokolahdella -sarjassa haastateltiin tällä viikolla Kulttuuripalvelu Kaikun Virve Niirasta.

Kuka olet?
Olen Niirasen Virve, ihan paljasjalkainen ruokolahtelainen.  Olen opiskellut kulttuurisihteeriksi ja kulttuurituottajaksi.

Missä ja miten asut?
Asun Ruokolahdella, vanhassa syntymäkodissani.  Ostimme mieheni kanssa talon vanhemmiltani 1990-luvun alussa ja siitä saakka olemme talossa asuneet.  Asuinpaikkamme on siitä ihanteellinen, että metsään pääsee suoraan portailta. Olemme heti luonnon keskellä.

Kerro jotain työhistoriastasi?
Olen ollut Lapinlahdella ja Valkealassa kulttuurisihteerinä ja sittemmin Ruokolahdella kunnan kulttuuriohjaajana vuodesta 1990 vuoteen 2000. Tämän jälkeen mieheni Jari Niiranen ja minä aloimme vastata Ruokolahden kulttuuritoimesta perustamamme yrityksen Kulttuuripalvelu Kaikun kautta. Ruokolahden kunnan kanssa sopimus päättyi 2011.  Luumäellä solmimme vastaavan yleistä kulttuuritoimea koskevan tuotantosopimuksen vuonna 2005. Toimimme siellä edelleen yhteistyössä kunnan ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemme töitä muillekin kunnille, yrityksille ja yhteisöille. Tällä hetkellä järjestelemme muun muassa harmonikkaorkestereiden SM-kilpailuja, jotka pidetään Imatralla huhtikuussa.  Olemme olleet mukana myös valtakunnallisissa projekteissa ja tuotamme myös matkailun ohjelmapalveluja. Virallisen työn ohessa olen käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut muun muassa lastenohjelmia televisioon ja opettanut kulttuurimatkailua matkailualan opiskelijoille.

Mitä harrastat?
Olen siinä onnellisessa asemassa, että pidän todella paljon työstäni. Varsinaisille harrastuksille ei jää pahemmin aikaa.  Soitan, luen ja kirjoitan paljon. Piirrän myös jonkin verran.  Haluaisin mennä johonkin maalauskurssille, mutta toistaiseksi en ole pystynyt irrottamaan aikaa siihen.
Eläimet ovat aina olleet minulle tärkeitä. Meillä on tällä hetkellä viisi koiraa, kaksi hevosta ja kissa. Vapaa-aika menee pitkälti eläimiä hoitaessa.
Pidän myös paljon luonnossa liikkumisesta. Mieheni kanssa yritämme mennä metsään tai järvelle aina kun aikaa on. Siellä pää tyhjenee turhista ajatuksista.

Mikä on mielipaikkasi Ruokolahdella ja miksi?
Metsä. Yksittäistä paikkaa on vaikea nimetä. Yksi hienoimmista paikoista on Suuret mäet, jotka kuuluvat lapsuuden maisemiini. Hannahonkosken rannalla olemme retkeilleet paljon.  Ruokolahden lukuisat järvet ja lammet ovat hienoja ja ainutlaatuisia. En tiedä montaakaan kuntaa, jonka alueella niitä olisi näin runsaasti.

Kerro itsestäsi joku asia, jonka vain harva tietää?
Teoston listoilla minulla taitaa olla tällä hetkellä 82 sävellystä, kaikkia en ole muistanut sinne ilmoittaa. Aika paljon on lastenlauluja, mutta on siellä joukossa muitakin, muun muassa yksi Ruokolahti-aiheinen laulu, Sunnuntaiaamu.  Sitä kirjoittaessani mielikuva oli vahvasti Käringintiellä ja Rasilan rannan tuntumassa, vaikka emme siellä asustakaan.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Ruokolahden päättäjille?
Toivoisin, että kulttuurin ja tapahtumien merkitys nähtäisiin pintaa syvemmälle ja eri toimijoiden työlle annettaisiin sille kuuluva arvostus.  Yhdistykset jäsenineen tekevät paljon pyyteetöntä työtä toiminnan järjestämisen eteen. Toivon, että kuntapäättäjät entistä enemmän osoittaisivat kiinnostusta toimintaan vierailemalla kylien ja yhteisöjen tilaisuuksissa ja kannustaisivat toimintaa tukemalla niitä.
Tapahtuma- ja kulttuurimyönteinen kunta antaa itsestään ulospäin aktiivisen ja eteenpäin pyrkivän kuvan.  Sellaiseen kuntaan muutetaan mielellään asumaan ja siellä viihdytään.