sunnuntai 23. syyskuuta 2018

.

Kesäteologi ratkoo Rubiikin kuutioita ja viihtyy Kauniskalliolla

Kuka olet?
Lyhyesti sanottuna voin todeta olevani Karri Oskari Natunen, 24-vuotias ruokolahtelaislähtoinen teologianopiskelija, joka asustaa suurimman osan vuodesta Joensuussa. Kesäisin asustan jossain muualla, tehden samalla kesäteologin töitä.

Missä ja miten asut?
Asun tällä hetkellä Pappilanpellolla, vanhempieni kulmissa. Talossa, jossa vartuin. Talossa, jonka olen tuntenut kodikseni niin pitkään kuin muistan. Vaikka olenkin jo viitisen vuotta asunut muualla kuin Ruokolahdella, koen silti Ruokolahden kodikseni. Ajattelen usein, että ihminen voi valita missä asuu, mutta se paikka, jonka ihminen tuntee kodikseen, valitsee ihmisen.

Miksi olet halunnut opiskella papiksi?
Teologianopiskeluhan ei varsinaisesti tarkoita sitä, että opiskelija haaveilee pappisurasta. Toki tähtäimessäni on joku päivä todeta peiliin katsoessani, että peilikuvallani on papinpaita päällä taikka liperit kaulassa.
Ennen kuin opiskelin teologiaa, opiskelin konetekniikkaa Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa. Kuitenkin Lappeenrannassa opiskellessani koin, että en halua niin sanottua normaalia insinöörityötä tehdä loppuikääni.
Muistan pohtineeni, että mitähän minun tulisi tehdä elämälläni? Minulla oli jo tällöin tapana lukea vähintään muutama jae Raamattua päivässä ja juuri tuolla pohdinnan hetkellä satuin katsomaan yöpöydälläni lojuvaa Raamattua. Ja aloin pohtia että olisiko tässä minulle uusi tie?
Minulla oli tällöin jo muutama ystävä, jotka olivat joko parhaillaan opiskelemassa teologiaa tai valmistuneet teologian maistereiksi. Kyselin heiltä opiskelusta ja siitä, sopisinko itse mukaan. Päätin ainakin hakea ja käydä pääsykokeissa.
Kevään mittaan ennen pääsykokeita rukoilin joka ilta osana iltarukoustani, että jos Jumala todella minulta tätä haluaa, jonkunlainen merkki olisi mukava. Pääsykokeita edeltävänä iltana istuin Imatran rautatieasemalla. Viereeni junaa odotellessani istuin minulle täysin tuntematon mies, joka kysyi minulta hieman yllättävänkin kysymyksen: ”Mitä tuo kaulassasi riippuva risti sinulle merkitsee?”. Kerroin hänelle, että olen matkalla teologisen pääsykokeisiin, jotka ovat huomenna. Mies kertoi olevansa eläkkeellä oleva kanttori. Jäimme keskustelemaan hänen kanssaan Raamatusta, uskosta ja kaikkein eniten Raamatun tulkinnasta.
Pääsykoe oli kolmiosainen: englanninkielinen osio, luetunymmärtämiseen ja äidinkieleen perustunut osio ja pääsykoekirjaan perustuva osio, joka oli tärkein.
Esseekysymyksenä oli ”Kerro Augustinuksen Raamatuntulkinnasta”. Muistan olleeni hieman shokissa luettuani aiheen; olinhan juuri edellisenä iltana jutellut minulle aivan tuntemattoman miehen kanssa juuri tästä aiheesta. Olin tuossa hetkessä täysin varma, että tämä tulee olemaan se tie, jolle Jumala minua tahtoo johdattaa.
Kirjoitin esseen, minut hyväksyttiin opiskelemaan. En ole katunut hetkeäkään.

Mikä on parasta työssäsi?
Ihmisten kohtaaminen. Nautin erityisen paljon sosiaalisesta kanssakäymisestä. Historianystävänä nautin erityisesti siitä, kun kuulen kertomuksia ”vanhasta seurakunnasta” taikka siitä, miltä seurakunta on näyttänyt Ruokolahdella vaikkapa 40 vuotta sitten. Toisaalta nautin myös erityisen paljon nuorten kanssa työskentelystä. Seurakunnasta ja seurakuntanuorista tuli itselleni nuorempana niin rakkaita paikkoja, että jos pystyn jollekin nuorelle niin sanotusti avaamaan oven seurakuntaan ja uskonelämään, olen erittäin tyytyväinen. Nautin myös erittäin paljon Sanan äärellä olemisesta, olkoot tilaisuus mikä tahansa. Puhun mielelläni Raamatusta, tai kuuntelen, jos joku muu puhuu.

Kerro joku hauska tapahtuma työhösi liittyen?
Pari vuotta sitten ollessani kesäteologina Lauritsalan seurakunnassa kaikki kirkon äänentoistolaitteet sanoivat itsensä irti 15 minuuttia ennen messun alkua. Mielestäni oli hauskaa huutaa kirkossa luvan kanssa. Hauskan tilanteesta teki myös se, että koko messun ajan tuntui hyvin epäsuomalaiselta, sillä kirkon eturivit olivat täynnä ihmisiä.

Mikä on lempipaikkasi Ruokolahdella?
Kauniskallio. Vietin aika pitkälti kaikki kesät Kauniskalliolla 15-vuotiaasta parikymppiseksi, ja olen ollut onnellisessa asemassa sen suhteen, että olen saanut palata sinne kesäteologina. Moni elämäni parhaista muistoista sijoittuu juurikin Kauniskalliolle.

Mitä teet vapaa-ajalla?
Pelaan shakkia ja muita pöytä- ja pulmapelejä, luen paljon fantasiakirjallisuutta ja tykkään katsoa dokumentteja. Pelaan myös salibandyä teologianopiskelijoiden joukkueessa. Käyn jonkin verran erilaisissa kristillisissä tapahtumissa ja hartaushetkissä Joensuussa. Toimin myös tietokonetapahtumissa järjestäjänä erilaisissa suoratoisto- ja kuvapuolen tehtävissä. Lisäksi seuraan aktiivisesti urheilun puolelta NHL:ää ja eSportsin puolelta Starcraftia.

Kerro itsestäsi joku asia, jonka vain harva tietää?
Omistan paljon erilaisia Rubikin kuution variantteja. Ennätykseni niin sanotun normaalin Rubikin kuution ratkaisussa on 29.98 sekuntia.

Katja Neuvonen