maanantai 18. helmikuuta 2019

.

Yhteisö, jossa on voimaa

Tammikuun viimeisenä päivänä Ruokolahden koululle kokoontui sata paikallista marttaa juhlimaan oman järjestönsä 120 vuoden mittaista taivalta. Koko valtakunnassa martat kokoontuivat yhteiseen juhlahetkeen samaan aikaan. Siksi tapahtumaa on rohjettu kutsua maailman suurimmaksi martta-illaksi.
Tilaisuuden alussa Pirkko Muhonen muisteli järjestön perustamisvaiheita, jolloin Lucina Hagman ja Alli Nissinen oivalsivat tarpeen kansanvalistukselle, naisten aseman parantamiselle sekä kotien henkisen hyvinvoinnin kohottamiselle. Järjestön nimeksi suunniteltiin Sivistystä kodeille, mutta tätä nimeä ei hyväksytty.
Alli Nissinen keksi Raamatusta Martta-nimen, joka sitten kelpasi järjestön nimeksi. Samoihin aikoihin perustettiin ruotsinkielinen järjestö, jonka puuhanainen oli Dagmar Neovius.

Tällä hetkellä Suomessa toimii 1164 marttayhdistystä ja jäsenmäärä on 44 000. Nykyisin martta-piireissä toimii palkattuja neuvojia, jotka sopimuksen mukaan järjestävät kursseja ja koulutusta yhdistyksissä. Alkuaikoina monet opettajat toimivat kesäisin neuvojina kiertäen pitäjillä. Yhdistyksiin palkattiin myöhemmin neuvojia, jotka kiersivät oman pitäjän alueella.
Toiminta martoissa on muuttunut ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Sotien ja pula-aikojen kurjimuksessa martoilla oli tärkeä rooli. Martat muonittivat evakoita, neuloivat myssyjä ja muita lämmikkeitä rintamalla oleville. Pula-aikana opeteltiin tekemään vanhasta uutta.
Viime vuosina martat ovat neuloneet vauvanpeittoja Äiti-Teresan järjestölle sekä sukkia uusille äideille. Martat harjoittavat myös kehitysyhteistyötä. Järjestö haluaa olla mukana ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvissä toimenpiteissä.
– Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia, toteaa Muhonen.

Mirja Henttonen kertoi tilaisuudessa oman martta-toimintansa vaiheista. Henttonen liittyi marttoihin äitinsä vanavedessä. Kuokkalammin Martoilla on ollut vuosien saatossa monenlaista toimintaa kudonnasta alkaen erilaisten retkien tuodessa vaihtelua arjen aherrukseen.
Ruokolahdella toimi vuosien ajan koko pitäjän yhdistykset yhteen liittävä paikallisliitto. Tämä naisten ylläpitämä yhdistys harjoitti liiketoimintaa omalla tuoremehuasemallaan. Toiminta oli vilkasta, mutta vähitellen talkooväen vähetessä ja omenasatojen vaihdellessa mehunpuristaminen päätettiin lopettaa.
Samalla yhteisen yhdistyksen tarve väheni ja se lopetettiin vuonna 2014. Mehuaseman koneet saatiin kaupaksi ja ne tuottavat mehua nyt Imatralla. Mehuaseman kiinteistönkin martat saivat myytyä puuta jalostavalle yritykselle.

Mirja Henttonen toimi piirin hallituksessa kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen ruokolahtelaisia marttoja piirin hallituksessa on edustanut Jaana Tirri.

Juhlayleisö sai tilaisuudessa kuulla tämän vuoden tapahtumista, joita omassa piirissä ja valtakunnallisesti on tulossa. Etelä-Karjalan Martat järjestävät ketjukoulutuksia, joihin yhdistyksestä voi korvauksetta osallistua yksi henkilö. Henkilön tehtävänä on viedä koulutusta oman yhdistyksen muille jäsenille.
Tänä vuonna martoilla on menossa sukkakampanja, jonka tavoitteena on neuloa sukat ensisynnyttäjille. Neulomiseen voi osallistua kuka vain.
Jaana Tirri toimittaa sukat neljässä erässä oman alueen synnytyssairaalaan.
 
Kauniisti katettu Ruokolahden koulun monitoimisali ja juhlan tarjoilut toteutettiin yhdessä, kertoi Sirpa Hammarén. Vastaavaa kokoontumista koko pitäjän marttojen kanssa toivottiin toteutettavaksi muulloinkin.
Monitoimisali on hyvä paikka luennolle. Oli ilo nähdä joukossa myös nuoren polven marttoja. Tuli oivallus siitä, että martat ovat olleet kiinni ajassa jo 120 vuotta sitten ja ovat sitä edelleen. Pirkko Muhosen sanoin: martat ovat vahva yhteisö, jossa on voimaa.

Airi Ruokonen