tiistai 16. heinäkuuta 2019

.

Junellien kotona katso ja titta ovat tasa-arvoisessa asemassa

- Titta pappa!, Thelma Junell, 9, huudahtaa pyytäen isänsä huomiota.
Mathias Junell vastaa tyttärelleen ruotsiksi. Vieressä äiti Ulla Junell pyytää suomeksi perheen kuopusta Ingelaa, 7, väistämään vierasta.
Ruokolahdella asuvan kaksikielisen Junellin perheessä puhutaan sekaisin ruotsia ja suomea. Ruotsia äidinkielenään puhuvalle Mathiakselle ja suomenkieliselle Ullalle oli itsestäänselvyys, että perheen kolme lasta oppivat kotona kummankin vanhemman äidinkielen.
Ruokolahdella ruotsia ei Junellin kodin ulkopuolella juurikaan kuule: Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 paikkakunnan asukkaista 0,1 prosenttia oli ruotsinkielisiä.

Kun Loviisasta kotoisin oleva suomenruotsalainen Mathias ja ruokolahtelainen Ulla lyöttäytyivät yhteen 15 vuotta sitten, heidän yhteiseksi kielekseen muodostui suomi. Toiselle kotimaiselle he siirtyivät kokonaan pikkuhiljaa lasten myötä. Ruotsilla pärjäsi paremmin myös Ahvenanmaan saaristossa, jossa he asuivat muutaman vuoden lasten ollessa pieniä.
Tällä hetkellä perheessä puhutaan molempia kieliä tasapuolisesti: Vanhemmat kommunikoivat keskenään ruotsiksi. Mathias puhuu lapsille ruotsia ja Ulla suomea. Lapset vastaavat samalla kielellä, kuin mitä heille kulloinkin puhutaan.
Useampaa kieltä puhuvissa perheissä lasten kielellinen kehitys saattaa tulla jonkun verran jäljessä verrattuna yksikielisiin perheisiin. Junellien kolmesta lapsesta kaksi vanhempaa oppivat puhumaan hieman myöhemmin, kuin nyt 7-vuotias kuopus Ingela.
- Kolmen vuoden kieppeillä lapset pääsivät kielellisesti suunnilleen yksikielisten lasten tasolle, Ulla muistelee.
Perheen esikoisen Valdemarin eli Wollen,13, ensimmäiset sanat tulivat ruotsiksi.
- Ne olivat amen ja skål, Ulla nauraa.

Junellin lasten virallinen äidinkieli on ruotsi. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viralliset paperit, kuten hammaslääkärikutsut, tulevat osin ruotsinkielellä. Kuitenkin koulussa äidinkielen tunneilla lapset opiskelevat suomea.
- Täällä päin ei ole ollut mahdollisuutta opiskella ruotsia äidinkielenä.
Toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa nykyisin kuudennella luokalla. Viime syksynä kielen opinnot aloittanut Wolle tekee tunneilla samoja tehtäviä kuin muut, vaikka hallitseekin ruotsin puhekielen.
- No, onhan se vähän tylsää, hän toteaa.
Ruotsin kielen osaamisesta on etua, ainakin kavereille. Luokkalaiset pyytävät apua Wollelta, kun läksyt eivät meinaa luistaa.
Ulla pitää ruotsin opintoja hyödyllisenä lapsille, koska tunneilla opiskellaan kielioppia. Vaikka suullinen ilmaisu tulee lapsilta luonnostaan, kirjoittamisessa on petrattavaa.

Etelä-Karjalassa aika ajoin puhuttava pakkoruotsin poistaminen ei saa kannatusta Junnelleilta.
- Ajatellaan, että ei sitä täällä tarvita. Kuitenkaan esimerkiksi Mathiaksen kotikaupunkiin Loviisaan ei ole kovin pitkä matka, Ulla muistuttaa.
Kouluruotsin oppimisesta oli hänellekin hyötyä.
- Vaikka en minä suinkaan koulussa ajatellut, että puhuisin kieltä tulevan mieheni kanssa.
Mathias muistuttaa, että ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsista ei ole kovin pitkä matka norjan ja tanskan kieliin.
- Jos ylläpidetään ruotsin taitoa, ylläpidetään yhteyttä kaikkiin Pohjoismaihin.

Katja Neuvonen