tiistai 29. syyskuuta 2020

.

Valkoinen maa ei vielä yksinään riitä kelkkailijalle - järvissä pitäisi olla jäätä, koska kelkkareitit kulkevat vesistöjen yli

Ruokolahden Moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Tomi Valkonen katselee tyytyväisenä tiistaiaamupäivän lumisadetta.
- Lisää saisi tulla lunta ja kunnolla, kommentoi Valkonen.

Pelkkä lumen tulo ei kuitenkaan varmista kelkkailureittien ajettavuutta, vaan tarvitaan myös kunnon jääpeite järviin. Kelkkailureitistöt kulkevat vesistöjen yli, lähtee Ruokolahdelta mihin suuntaan tahansa.
- Jäät olisivat nyt ensiarvoisen tärkeitä, sanoo Valkonen.
Hän myös toivoo kelkkailijoilta malttia jäille ajamiseen.
- Viime talvena oli liian paljon jäihin tippuneita kelkkailijoita, muistuttaa Valkonen.

Kelkkailureittien metsäosuudet vaativat Valkosen mukaan noin 40 senttimetrin lumipeitteen, jotta niitä on turvallista käyttää.
- Kelkkareitit eivät ole koneellisesti hoidettuja, vaan luonnonreittejä, joista löytyy kantoa ja kiveä, kertoo Valkonen.
Huono kelkkailutalvi ei suinkaan ole poikkeus. Viimeiset viisi talvea ovat olleet näillä leveyksillä surkeita kelkkailutalvia ja lunta on pitänyt lähteä etsimään vähintään Kuusamon korkeudelta.

Maaliskuussa Tomi Valkonen lähtee kaveriporukalla kelkkailemaan Ruotsiin, Hemavaniin.
- Siellä on takuuvarmasti lunta, nytkin 1,5 metriä, kertoo Valkonen.
Kelkkailua Ruotsin puolella helpottaa myös vapaa maastoliikennelaki, jonka mukaan kelkkailla saa kaikkialla, missä sitä ei ole erikseen kielletty.
Valkonen odottaa reissua innolla. Viime kesänä ostetulla, uudella kelkalla on päässyt ajamaan vasta pari sataa kilometriä joulukuun alun Rukan reissulla.
- Osa kelkkaharrastusta on tietenkin myös kelkan rakentelu ja laittelu. Sille on ainakin ollut tänä talvena tarpeeksi aikaa, naurahtaa Valkonen.

Sanna Äikää