maanantai 1. kesäkuuta 2020

.

Työvoiman saanti epävarmaa

Kausityöntekijöiden tulo Suomen maatiloille on ollut koronatilanteen takia epävarmaa. Varsinkin marjanviljelijöille ulkomaalaiset poimijat ovat elinehto. Jarmo ja Tiina Vesterisen Sopemäen tilalla oli esimerkiksi viime kesänä kausityöntekijöitä noin 50. Tulevana kesänä tarve olisi ollut kuitenkin suurempi, johtuen lisääntyneestä viljelypinta-alasta.


- Työväki on ollut käytännössä kokonaan ukrainalaista, Jarmo Vesterinen kertoo.
- Vakiporukkaa on meillä 35 ihmistä.
Ukrainassakin on työttömyyttä, mutta suurin kannustin on varmasti maiden välinen palkkatasojen ero. Jos opettaja saa siellä vaikka noin 150 euroa kuussa, niin täällä kesän mittaan ansaittu mahdollisesti jopa 2 500 euroa riittää jo elämiseen melko pitkäksi aikaa.
Perusporukka tulee toukokuun puolivälin paikkeilla. He viipyvät kolme kuukautta tehden aluksi istutusta, kitkemistä ja muita valmistelevia töitä. Loput saapuvat juhannuksen aikaan, kun poimintasesonki alkaa. Kotiin palataan elokuun alkupuolella.
Istuttamista riittää noin 25 hehtaarin mansikkaviljelmillä, koska yksi taimi tuottaa satoa neljänä vuotena, minkä jälkeen kasvustot on uudistettava.
- Toivotaan, että Suomen rajat pikkuhiljaa aukeavat. Nyt näyttääkin siltä, että esimerkiksi Saksassa on jo alettu poistaa liikkumisrajoituksia.
Jarmo Vesterinen uskookin, että heinäkuussa viimeistään Suomeen alkaa tulla ulkomaalaisia työntekijöitä.

Ainakin tähän asti marjanpoiminta urakkapalkalla on osoittautunut liian kovaksi suomalaisille.
- Meillä ei ole ollut kuuteen vuoteen ainuttakaan suomalaista poimijaa. Itsepoimijat ovat tietysti eri asia, Vesterinen sanoo.
Itsepoimintaa kysellään kyllä Tiina Vesterisen mukaan melko paljonkin, usein jopa enemmän kuin poimintatilanne sallii.
- Tottakai jokainen halukas saa tulla kokeilemaan urakkatyötä. Mutta toistaiseksi euro per kilo suuruinen palkka on ollut tarpeeksi houkutteleva vain ulkomaalaisille.
- Yksi vaihtoehto olisi nostaa poimintataksaa, mutta ovatko kuluttajat valmiita maksamaan suurempaa kilohintaa mansikasta, vaikka kuutta kymppiä viiden kilon laatikosta, Jarmo Vesterinen huomauttaa.

Marjoja pakastavan ulkopuolisen ostajan kanssa sopimus tulevan kesän osalta tehdään toukokuun lopussa. Sovittujen määrien täyttäminen tuo oman paineensa.
Oman väen tai itsepoimijoiden varassa marjojen saaminen pelloilta ei onnistu millään. Pahin mahdollinen uhkakuva onkin, että marjat jäävät loppukesästä peltoon.
- Maahanmuuttovirastolta olemme anoneet yhteistyössä työntekijöiden kanssa kausityöluvat aivan samalla tavoin kuin normaalivuosinakin. Varmaa tietoa ei ole, onko niitä tässä poikkeustilanteessa edes käsitelty.
Jarmo Vesterisen mielestä anomukset pitäisi käsitellä joka tapauksessa, että olisivat valmiina heti, jos ja kun rajat aukeavat.
Tämän hetken viimeinen tieto on, että maahantulolupa olisi valtakunnallisesti saatu 1 500:lle kausityöntekijälle, kun tarve on noin 16 000:lle.
- Yksi tai kaksi poimijaa per tila on ihan yhtä tyhjän kanssa, sanoo Vesterinen
Lisäksi on Saksan kaltaisia maita, joissa tarve voi olla 80 000 työntekijän luokkaa. Suomi kilpailee työvoimasta myös Ruotsin kanssa, minne matkustaminen muualta EU:sta on vapaata.
- On väläytelty myös mahdollisuutta, että me yrittäjät maksaisimme kausityöntekijöille charter-lennot. Kolmensadan euron lisäkustannus poimijaa kohti tuntuu kyllä kohtuuttomalta.
- Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto neuvottelee toki koko ajan, ja tiedottaa myös meille yrittäjille asioiden etenemisestä.

Viime viikonloppuna Vesteriset saivat yllättävää apua. Pidettiin vanhan hyvän ajan talkoot. Talven jäljiltä kohonneita taimia oli parina päivänä laittamassa kuntoon ysiluokkalaisten ja ammattikoululaisten joukko.
- Vaikka keli oli välillä aika kehno, niin hienosti hommat sujuivatkin, mistä heille iso kiitos.
- Kevät sinänsä on etuajassa ja mansikkasadosta tulisi varmasti hyvä, jos vain työvoimakysymys saadaan ratkaistua.
Pakastetaimet tulevat Hollannista toukokuussa, ja ne laitetaan silloin heti maahan.

Jukka Ahonen