tiistai 13. huhtikuuta 2021

.

Kunnallispolitiikkaa jo yli 50 vuotta

Viime vuonna Toivo ’Topi’ Launiainen jätti juhlat väliin, niin kuin moni muukin samana vuonna pyöreitä vuosia täyttänyt. Kunnallisena luottamusmiehenä Launiaisen ura on Ruokolahden ylivoimaisesti pisin kautta aikojen. 51 vuotta tuli täyteen 2020 lopulla.


Politiikkaan Launiainen tuli sattumien kautta. Oppilaskohtaiset kyläkoulujen määrärahat kouluhallituksen vaatimalle tasolle taistellut Topi valittiin epäpoliittisena opettajien edustajana kansakoululautakuntaan. Häntä pyydettiin myös Ruokolahden Rajun vuoden 1965 vuosikokoukseen, missä 25-vuotiaasta nuorukaisesta tehtiin heti yllättäen puheenjohtaja. Sen viran haltija oli tuohon aikaan samalla myös urheilulautakunnan puheenjohtaja.
- En tunne olevani millään lailla poliittinen henkilö, toteaa Topi.
Puoluevalinta oli kuitenkin tehtävä ennen pitkää.
- Olin seurannut Ruokolahden kokoomuksen toimintaa, mikä näytti sellaiselta, että voin mennä mukaan. Meillä ei ole koskaan ollut valtuustoryhmässäkään sitovaa puoluekuria, ketään ei pakoteta äänestämään vastoin tahtoaan, perustelee Launiainen.

- Sen olen oppinut, että luottamushenkilöt ovat päätöksiä tehdessään ’esittelijöiden armoilla’.
Kunnalliselämään kuuluu kuitenkin, että luottamushenkilöt saavat kaiken mahdollisen tiedon päätöksenteon pohjaksi.
- Ruokolahdella näin ei ole aina ollut, sanoo Toivo Launiainen.
Vuosien varrella ilmeni asioiden valmistelussa ja tiedonkulussa hyväveli-henkeä: jopa niin, että se sai Launiaisen jättämään oma-alotteisesti kunnanhallituksen jäsenyyden.
- Enkä ollut ainoa, joka reagoi tällä tavalla.
Yleensä virheitä on pystytty oikomaan hallinto-oikeudessa. Ei kuitenkaan kaikkia. Jokunen kaava-asia on ratkaistu Launiaisen mielestä epäjohdonmukaisesti, mikä on jäänyt hiertämään, ja harmittamaan tinkimätöntä oikeustaistelijaa kovasti.

Topin kunnallisuran aikana on Ruokolahdella ehtinyt olla kuusi kunnanjohtajaa.
- Kaikilla on ollut hyvät puolensa, arvioi Launiainen.
Keijo Sikiö ’oman kylän poikana’ sai kuitenkin erittäin paljon myönteistä kehitystä aikaan. Olihan hänen toimikautensakin toki pitkä; noin kolmekymmentä vuotta. Sikiön aikana saatiin myös elinkeinorakennetta kehitettyä ja uusia yrityksiä sekä työpaikkoja kuntaan, samoin asuntotuotanto vauhdittui.
- Alkuun näytti siltä, että Imatra oli vienyt meiltä kaiken.
Tarvittiin siis aktiivista kaavoituspolitiikkaa ja asuntorakentamista, jotta Ruokolahdelta käsin voitiin käydä kaupungissa töissä. Mutta lisäksi myös omia työpaikkoja.
- Tätä nykyä Ruokolahden verotulot per asukas ovatkin vain vähän pienemmät kuin Imatran, Launiainen huomauttaa.

Topi Launiainen käväisi syntymässä Ruokolahdella. Välirauhan aikana perhe palasi Karjalaan, Kanneljärven pitäjään. Topin ollessa 4-vuotias jouduttiin lähtemään uudestaan evakkoon ja perhe asettui asumaan Heinolaan.
Ennen Ruokolahdelle tuloa Topi Riitta-vaimonsa kanssa ehti olla kaksi vuotta opettajana Valtimon Kalliojärven koululla. Valtimon olosuhteisiin verrattuna Ruokolahti oli melkoinen yllätys heikkokuntoisine kouluineen, teineen ja käsivälitteisine puhelinkeskuksineen. Muun muassa nämä asiat herättivät Topissa halun lähteä mukaan kunnalliselämään edistämään asioita, aina pyydettäessä. Launiaisista Virmutjoen koulu sai opettajapariskunnan 36 vuodeksi.

Jos työpaikkojen osalta CV on lyhyt, niin sitä vaikuttavampi on Launiaisen yli kahden aanelosen mittainen luottamustoimien lista. Sekä kunnallisia että maakunnallisia toimia on siunaantunut kosolti. Ruokolahden kunnanvaltuustossa Launiainen on istunut vuodesta 1981 ja -hallituksessa 1973-82, joista varapuheenjohtajana 77–80. Valtuuston puheenjohtajistoon hän kuului 26 vuotta.
- Puheenjohtajuudet tiesivät myös monia puheenvuoroja syntymäpäivillä ja muissa tilaisuuksissa, muistelee Launiainen.
Topilla oli urheilutaustaa jo Heinolan ajoilta pesäpalloilijana ja naisjoukkueen pelinjohtajana, siksi seuratoiminta tuntui luontevalta.
- Rajun ikäkausiurheilijat kilpailivat aikoinaan tasapäisesti hiihdossa ja yleisurheilussa piirin muiden seurojen kilpakumppanien kanssa. Lajikirjo on vaihdellut vuosien varrella. Nyt pinnalla ovat salibandy ja lentopallo.
Kymenlaaksolaisen seurajohtajakollegan kerrottua tiedotuslehdestään, ei mennyt kauan kun 1975 myös Raju alkoi julkaista omaa lehteään. Heti toisesta numerosta alkaen nimi on ollut Ruokolahtelainen, ja lehti alkoi palvella pitäjän yhteisöjä ja asukkaita laajemminkin. Launiainen oli lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtaja lehden vuonna 1990 tapahtuneesta yhtiöittämisestä aina viime vuoteen asti.
Kunnanhallituksen listoilta on paljastunut, että Ruokolahden kunnanhallitus on yksimielisesti hakenut Launiaiselle kunnallisneuvoksen arvonimeä.
- Arvonimilautakunta kokoontuu vain kahdesti vuoteen; joulu- ja kesäkuussa. Edellisen kokouksen käsittelyyn anomus ei ehtinyt, joten päätös on odotettavissa kesällä, kuittaa Launiainen.

- Perheeseeni kuuluu Riitta-puolison lisäksi Barcelonassa tällä hetkellä työskentelevä poika, - sekä iltatähtenä loistava Roope-niminen seitsemänvuotias kissa, Launiainen vitsailee.
Kun on vielä kohtalaisen iso omakotitontti, siellä riittää puuhasteltavaa. Ja tietysti liikunta on säilynyt harrastuksena koko ajan.
Mieluisimpia muistoja kunnallisuralta on paljon, mutta jos joku tulee mainita, niin se on työskentely urheilukeskustoimikunnassa useita vuosia.
- Epämiellyttävin kokemus oli, kun eräs henkilö teki minusta vuonna 2013 perättömän rikosilmoituksen, saattoi asian lehdistön kautta julkisuuteen sekä kirjelmöi asiasta vielä hallinto-oikeuteenkin.

 

Jukka Ahonen